Tulitusta ja ilotulitusta

Perunasalaatin tein tänä vuonna tämmöisellä reseptillä:

10 luomuperunaa
1,5 suolakurkkua
2 rkl hienonnettua sipulia
1 tl kapriksia

200 g kermaviiliä
2 tl sitruunaa
ripaus suolaa
maustemitta sokeria
1 rkl sinappia

Illan menu on vielä vähän epäselvä, että mitä syödään eli katanko kaikki tarjolle vai otanko osan pois tarjottavista.

Ennen joulua katselin tuosta Sellon Prismasta sellaista tähden muotoista silikonivuokaa. Jäin miettimään, että pitäisikö uuden vuoden tarjottavaksi olla jotain makeaakin ja jotenkin tuo tähti jäi mieleeni. Oli vähällä ettei lähdetty poikien kanssa sitä vuokaa aamulla ostamaan, mutta onneksi laiskuus iski, kun on sen verran tuo pakkanenkin kiristynyt. Sama outo ilmiö oli silloin Myyrmannin räjäyksen aikaan. Tapanani oli siihen aikaan juuri siihen kellonaikaan mennä Myyrmanniin viikon ruokaostoksille ja olin jo pukemassa lähtövaatteita päälle (tänään ei päässyt siihen asti, kurkistin vain lämpötilan ulkona) kunnes totesin, äh, olenkin töistä niin väsynyt ja istahdan sohvalle telkkaria katsomaan ja ruokaostokset saa odottaa seuraavaan päivään. En usko sillä tavalla kohtaloon, että minä olisin kummassakaan välttämättä osunut uhriksi, mutta siitä olen iloinen ihan lasten kannalta, että emme ole tuommoiseen traumatisoivaan tilanteesseen edes joutuneet läsnäolijoiksi.

Ibrahimin uhrien läheisille syvä osanottoni.

Jotkut varmaan jo miettii, että uskallanko laskea lapseni enää yksin Selloon, mutta minä olen sitä mieltä, että uskallan ja jos joku yksittäinen Petri, Pekka-Eric, Matti tai Ibrahim meidät aina halvannuttaisi kotiimme, niin silloin meidät kaikki voisi samalla haudata elävänä. Elämä on arvaamaton, mutta mikään ei ole surullisempaa kuin elämättä jäänyt elämä.

Hillo ilman eetä

Viimeiksi jotain ruokaa syödessämme totesimme, että puolukkahillo on loppu. No ajattelin, että ostetaan nyt sitten kaupasta tilalle kaupan hilloa... Mutta kaikissa hilloissa oli kovasti E-kirjaimia. Poikkeuksen tekivät vain kotimainen luomulakkahillo ja sitten jotkut ranskalaiset hillot, joista mansikkainen nyt sitten ostettiin kotiin kokeeksi. Lähinnä ajatus on päästä myös jogurttien E-kirjaimista eroon ja se vaatii sitten oikeastaan maustamatonta jogurttia + kunnon hilloa. Yhtä kaikki, niin kaupan puolukkahilloissakin oli E:tä, mitä en oikein ymmärrä, kun kyllähän se puolukka säilyy tosi hyvin itsestäänkin. Piti siis ruveta näin joulukuisena päivänä hillon tekoon itse. Tämä ohje on minusta niin ihana, että jaan sen kanssanne. Ei ole niin väkevää kuin tavallinen puolukkahillo ja mikä parasta, niin tähän ei tarvitse lisätä kui 1/3 tai peräti 1/6 siitä sokerimäärästä kuin mitä normaaliin puolukkahilloon tarvitaan.

LUOMUPUOLUKKAHILLO

500 g puolukoita
500 g luomuomenoita
1 dl vettä
1,5-3 dl sokeria (riippuu omenoiden väkevyydestä ja puolukoiden kypsyydestä)

Pistä puolukat ja vesi kattilaan ja aloita keittäminen, lisää kuoritut ja paloitellut luomuomenat. Lisää sokeri jossain vaiheessa keittämistä. Kun omenapalat ovat rikkoutuneet ja samoin puolukat, niin hillo alkaa olla valmista. Sitten vaan kuumana purkkiin. Nam.

Tämä on tosi hyvää vaikka maksalaatikon kera tai sitten jos tekee vaikka itse porkkanalettuja tai kasvispihvejä, niin sekoittaa tätä vaikka ruokalusikallisen tai kaksi purkilliseen kermaviiliä, niin helppo kastike on valmis.

Uudenvuoden menu

MENU

broileri-sinihomejuusto lämpimät voileivät
lihapyöryköitä
luomunakkeja + perunasalaattia
bratwurstia + luomuhapankaalia
sipsejä ja dippikastiketta

Meillä on tapana syödä uutena vuotena lämpimiä voileipiä. Niinpä kipaisin sitten kauppaan E-koodittomuus mielessäni, jotta pääsen vähän harjoittelemaan sitä ennen uuden vuoden vaihtumista. Toki sitä ei voi ihan kaikessa välttää (esim. jos meinaa leikkeleitä löytää), mutta ainakin kaikista pahimmat E-koodit haluan välttää, kuten vaikka aromivahventeet, jos kerran Espoon kaupunkikin pystyy natriumglutamaatittomaan ruokaan.

Tässäpä lämpimien voileipien ohje:

paahtoleipää
voita
broilerileikettä
sinihomejuustoa
tomaattia
mozzarella-juustoraastetta

Arvatkaapa mikä oli vaikein osuus? Yllätys yllätys paahtoleipä. Suurimmassa osassa paahtoleipiä oli 5 eri E-koodia ja osassa vähän vähemmän, mutta kaikissa jotain. En jäänyt tutkimaan, että miten vaarallisia ne ovat ja mukaan tarttui lopulta täysin E-kooditon Prisman oma paistama ranskanleipä. Broilerileikkeleitä löytyi varmaan kolmea sorttia, joissa ilokseni huomasin, että kahdessa ei ollut natriumglutamaattia. Sinihomejuustoksi tarttui mukaan ranskalainen Saint Agur, jossa ei ollut mitään lisäaineita. Mozzarellassakin oli vain jotain paakkuuntumisenestoainetta.

Muita ostoksia uuteen vuoteen onkin bratwurstit ja luomuhapankaali, luomunakit ja raaka-aineet itsetehtyyn perunasalaattiin ja itse tehtyihin lihapyöryköihin. Tässä simppeli lihapyörykkäohje:

400g jauhelihaa
1 dl korppujauhoja
2 dl vettä
1 sipuli (tai jos haluaa vähän miedompaa, niin pakastesipulikuutioita 1 dl)
vajaa 1 tl suolaa
paprikajauhetta
valkopippuria
mustapippuria

Yksinkertainen on kyllä hyvää. Itse paistoin nuo uunissa 200 asteessa jo uutta vuotta varten valmiiksi ja pistin pakkaseen.

Sipsejäkin tuli ostettua - Taffel voitti niissä E-kilpailun - ei ainuttakaan, mutta silti sorruin ostamaan itselleni Estrellan salt and vinegar-versioa vielä juhlan kunniaksi, niissä taisi olla peräti 6 eri E-koodia.

Sen minkä nyt yhdellä kauppareissulla huomaa, niin vaihtoehtoja on. 5 E-koodia paahtoleivässä tai 6 sipseissä näyttävät olevan täysin tarpeettomia, koska E-kirjaimettomia vaihtoehtojakin on.

Jos jollain on havaintoja hyvistä E-koodittomista herkuista, kuten vaikka valmisruuista, karkeista yms. niin mielelläni otan vinkkejä vastaan. Näillä tiedoilla kun tulee ruokakauppareissuistamme alkuunsa muuten megapitkiä. Muistan jo menneessä tehneeni tätä ja pyöritelleeni esim. juustoja ja tutkinut, että onko niissä 251:stä... mutta vuosien saatossa kaikki hyvä oppimani on unohtunut ja tuotteet ja tuotteiden sisältö vaihtunut.

Sijoitus omaan itseen 2010

Istuttiin koko perheellä eilen pöydän ääreen ja tehtiin suunnitelma elämäntapamuutoksesta. Siis sellainen vähän kuin uudenvuodenlupaus. Yleensä kai uudenvuodenlupaukset on laihduttaa, kuntoilla, lopettaa tupakanpoltto tai pitää tipaton tammikuu. Mä ajattelin, että jos tehtäisiin vähän kokonaisvaltaisempi elämäntapamuutos ja raportoisin tänne, että miten sen toteuttaminen sitten on käytännössä onnistunut. Jos siinä samalla kunto kasvaa tai painoa tippuu, niin kummastakaan ei tietysti mitään haittaa ole, molemmissa on vara parantaa, mutta että ne kilot, senttimetrit, juostut kilometrit tms. eivät olisi se itseisarvo vaan pyrkimys ylipäätään terveellisempään elämään. Tarkoitus olisi siis päästä vähemmälle sohvaperunuudesta ja meidät joka puolelta ympäröivistä E-kirjaimista jne. Tässä jotain ajatuksia, joita ajattelimme toteuttaa. Emme orjallisesti, emme sohvaa kokonaan unohtaen, emmekä kaikista herkuista totaalisen kieltäytyen, vaan niin, että käsi sydämellä voisimme sanoa, että jossain vaiheessa kevättä voisi sanoa, että onko askel keventynyt, onko olo terveempi. Tässäpä noita ajatuksia:

1) vitamiinit kuntoon

- kaikille perheenjäsenille suosituksia vähän enemmän D-vitamiinia, 2-vuotiaalle 12,5-17,5 mikrogrammaa, 9-vuotiaalle 17,5-27,5 mikrogrammaa, aikuisille 37,5 mikrogrammaa, lisäksi multivitasta muita hivenaineita, lähinnä foolihapon saamiseksi (toivottavasti muut tulee ihan terveellisestä ruokavaliosta) ja sitten ainakin aika ajoin voitaisiin syödä jotain öljykapseleita, kuten kalanmaksaöljyä tai helokkiöljyä, toki öljyä voi lisätä ruokaankin

2) ruoka kuntoon

- suuri E-koodien välttelyohjelma - uskon vakaasti, että E-koodien yhteisvaikutusta ei ole voitu tutkia, kaikkia ei varmasti pois elämästään saa, mutta jos Espoon kaupunkikin on pystynyt poistamaan natriumglutamaatin koululaisten ruokavaliosta, niin pystymme varmasti mekin ja muutenkin vähentämään E-koodeja, tänään jo katselin kaupassa uteliain silmin näitä - voi hyvänen aika mikä määrä E-kirjaimia oli saatu yksistään leipiin, puhumattakaan nyt sitten monesta muusta tuotteesta

- kun E-koodeja haluaa välttää, niin se tarkoittaa varmaan paljon enemmän itse kokkausta, no sitä olen vuosien saatossa kyllä tehnyt PALJON, joten se ei tule olemaan ongelma muuten kuin ajallisesti

- mahdollisuuksien mukaan paljon luomu-tuotteita ja jos niitä ei ole niin kotimaisia, tässäkin sitten tietty oman järjen käyttö sallittua eli jos luomu-omenat on nahistuneita ja kotimaisia ei ole, niin meinaan jatkossakin ostaa vaikka ranskalaisia omenoita sitten toki omppupiirakkaa varten, ruuan hintojen uskon nousevan jonkin verran vielä entisestään, vaikka meillä on jo aikaisemminkin käytetty mm. luomumunia, luomumaitoa, luomuhedelmiä jne.

- paljon herkkuja pois tai ne tehdään itse, näin häviää varmaan paljon e-koodejakin, yksi herkkupäivä viikossa voidaan pitää kyllä

3) lisää liikuntaa

toivon, että liikuntaa tulisi jossain muualla kuin kuntosalilla, ei sillä, että kuntosalissa olisi mitään vikaa, mutta jotenkin haluaisin, että liikuntaan lähtisi koko perhe eli mieluummin sitten luistelemaan koko porukalla tai pyöräretkelle, arkiliikuntakin on pop

4) unirytmi kuntoon

pojat saivat molemmat joululahjaksi sarastuslamput, toivon, että niillä saataisiin tänne talven keskelle hyvää rytmiä, kun tuo luonnonvalo on mitä on, melkein aina aamulla lähtiessä on pimeää ja kotiin tullessa on pimeää, näin lomalla on tärkeää nukkua univelkaa pois, mutta kunhan raketit ovat poksuneet, niin aamuherätyksiä lähdetään joka päivä aikaistamaan varttitunnilla per päivä

Tarkoitus on siis raportoida täällä siitä, että miten hankalaksi arjen keskellä tämmöinen elämä muodostuu, meneekö elämä ihan mahdottomaksi etsiessä aromivahventeita vailla olevia leikkeleitä vai ollaanko kohta jotenkin terveemmän oloisia.

Vuoden 2009 sijoitustilinpäätös

Jotta sijoitushöpinäni ei jäisi ihan vaan höpinän tasolle, niin tässä sijoitustilinpäätökseni tältä vuodelta. Ihan euromääriä en tähän ajatellut laittaa, koska niin naurettavan pienistä summista on varsinkin osakemarkkinoilla kyse, mutta leikkiin on ryhdytty ja toivon mukaan tätä peliä nyt jatkossakin pelataan. Toivottavasti ensi vuonnakin teen tilinpäätöksen ja plussaversiollisen.

1. Asunnon myyminen - sijoituksen muutos 10 vuoden aikana noin 91%. Kun sen laskee korkoa korolle, niin asunnon arvo on noussut noin 7% vuodessa. Tämä on siinä mielessä aika huikeaa, koska samaan aikaan asunto on muuttunut 27-vuotiaasta 37-vuotiaaksi ja remontteja ei ole tehty yhtä 1500 euron remonttia lukuunottamatta koko aikana.

Asunnosta vuosituotto siis noin +7%

2. Osakkeet ovat nousseet tänä vuonna hyvin, mutta koska rahaa ostaa osakkeita ei ole ollut ja siihen puuhaan on lähdetty vasta eilen enemmässä määrin, niin tuottoprosentti on varmaan noin puolet siitä, kuin että olisi ostettu samalla summalla alkuvuodesta. Olen kuitenkin oikein tyytyväinen.

Osakkeista tuottoprosentti noin +16%, sisältää osingot osakkeista, jotka on ostettu ennen maaliskuuta.

3. Rahastot ovat nousseet tänä vuonna myös oikein hyvin. Niitä tuli ostettua ihan maustemitalla alkuvuodesta.

Rahastojen tuotto noin 35%.

4. Määräaikaistalletukset - tuotto jotain säälittävää.

Korkotuotto noin 1%.

Keltanokka kiittää ja kumartaa ekasta kalenterivuoden sijoittelusta. Vielä ei selvästikään ole maksettu oppirahoja. Toki pari yksittäistä osaketta on tappiolla (Nokia ja UPM), mutta keskimäärin vihreää näyttää salkku kuitenkin.

Sijoituksia välipäivinä

Kuten tuossa jo aikaisemmin kirjoittelin, niin nyt näyttää liukuva keskiarvo leikanneen omxh:n ja se tarkoittaa sitä, että meiltä lähtee 5 osaketta per nokka ostoon siis sekä mun että miehen salkkuun. Lupasin tässä kertoakin, että mitä tulee ostettua ja tänään on ensimmäiset lähteneet salkkuun. Hauska oli taas päivän talousuutisia lukea, kun toisissa uutisissa povattiin 10% laskua 4 viikon kuluessa ja toisissa taas ennustettiin kurssien nousua alkuvuodesta. No se lienee selvää, että tulevaan on vähän hankala tietää. Luultavasti jompi kumpi noista ennustajista on oikeassa tai voihan olla, että edelleenkin tuolla pikkuisen rapiat 6000 pinnan tietyvillä edelleenkin kellutaan, kuten ollaan jo hyvä tovi tehty.

Omassa salkussa oli ennen tätä päivää:

Fortum
Kesko
Astra Zeneca
UPM
Neste
Nokia
TeliaSonera
Sampo

Aikaisemmin oli myös Rautaruukkia ja Nordeaa, mutta ne pistin lihoiksi +70% ja +100% tasoista.

Tänään salkkuun tuli lisää nyt sitten:

Elisa
Wärtsilä
NCC
Eniro
Nokia
Fiskars
Fortum
Konecranes

Vielä odottelen, että josko Orionin saisi siedettävään hintaan salkkuun ja Sampoa voisin ostaa vähän lisää kans, niin saisi tuota rahoitusalaa vähän lisättyä, kun se Nordea tuli heivattua yli laidan.

Sijoituksia

Muutto vei voimat talousasioiden seuraamiselta. Onneksi pörssi on pysynyt kiltisti aika paikallaan viimeisen kuukauden aikana. Nyt kun olen vihdoin muuton tavaroiden järjestelemiseltä ja jouluvalmisteluilta ehtinyt istahtamaan koneen ääreen, niin huomasin tässä että vuoden liukuva arvo leikkasi sitten OMXH:n nykyisen pistearvon eli oma sijoitussuunnitelmani sanoo, että nyt lähteekin sitten viittä osaketta kerralla salkkuun. Sitten jatkeskellaan taas ihan normaalisti sijoitussuunnitelman mukaan, mikä on tietty nyt hivenen muokattu, kun asumiseen tuli radikaaleja muutoksia. Osakkeita tai osakerahastoja ja korkorahastoja on siis tarkoitus jatkossa osteskella joka kuu. Myös kehittyvien markkinoiden EFT kiinnostaa. Asuntojen hintojen kehitys kiinnostaa toki kovasti myös. Tuskin 30.1. julkaistavassa tilastossa on kovin kauheasti vielä uutta, mutta huhtikuun lopussa tuleva tieto vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta kiinnostaakin minua jo toden teolla. Sitten pitää miettiä, että miten suhtaudun asuntomarkkinoihin eli jatkanko pienomistajana asuntomarkkinoilla vai pitäisikö sitä positioa lisätä.

Tämä päivä on mennyt sitten pörssiä katsellen. Jotenkin aika selkeäksi on tullut tänään näkemys, että mitkä on hyviä kotimaisia firmoja tällä hetkellä ja niitä varmaan tankataan tässä arjen koittaessa salkkuun. Sampo oli viimeisin ostos, voin kertoa uusimmista ostoksistani sitten myös tänne, kunhan ne toteutuu eli en enää arvo tyyliin, että lähteekö salkkuun Elisaa vai TeliaSoneraa. Katse tähyää kovasti myös tuonne Ruotsin puolelle. Siellä on yllättävän monta kiinnostavaa firmaa myös, vaikkeivat ne niin hyviä osinkopapereita olekaan kuin kotimaiset, mutta monessa muussa mielessä ovat tosi hyviä, esim. p/b arvot on varsin hyviä.

Suurin joulun tienoon sijoitukseni on kuitenkin lasten kenkiin. Tuli tehtyä tilaus Ruotsin puolelta Barnskospesialisten nimisestä firmasta. Sitä on tullut kannatettua jo viime vuonnakin ja hyvin toimi. Edellisellä kerralla taisin tilata Bundgaardin, Vikingin ja Timberlandin kenkiä. Nyt taas ostoskoriin tuli Eccoa, Kavatia, Lacostea ja Timberlandia. Hinnat ovat tuolla pikkurapakon toisella puolella varsin inhimilliset, kun sillä oli monet kengät puoleen hintaan ja lisäksi valuutta aiheuttaa vielä lisäalea ja kaiken hyväksi postikulujakaan ei tule, kun riittävästi tilaa. Toivottavasti ei tule montaa harhaostosta, ainakin tällä hetkellä on kyllä pojilla ihan kovassa käytössä viime kerran tilaukset. Jos sijoitus kenkiin onnistuu, niin sehän on kuin ostaisi osakkeita puoleen hintaan, heh.

Joulumenu 2009

15 vuotta olen omaa joulua viettänyt ja aina ne perinteiset ruuat laittanut, toki niidenkin seurassa on ollut jotain erikoisempia ruokia, kuten lohipastasalaatti, siika-riisisalaatti ja hirvipyörykät ja lihaton makaronilaatikko, joka on tietty ihan perinteinen jouluruoka jossainpäin Suomea. Tänä jouluna tuli vahva päätös, että jouluna syödään ihan toisenmoista ja se piti. Tässä menu:

munatoti
piparit

***

valkosipulisilli
mätimousse
raidallinen kalapatee + chilikastike
sienisalaatti
maksapatee
uudet perunat
appelsiinimarinoitu juuressalaatti
vihreä rypälesalaatti
punajuuri-vuohenjuustopiiras
juureskakku
appelsiinimarinoitu porsas
kalkkuna

***

puolukanpunainen rahkatorttu
itse tehdyt suklaamakeiset

Noista suuren suosion varsinkin aikuisten parissa teki punajuuri-vuohenjuustopiiras ja juureskakku. Itse tykkäsin kovasti myös monesta muusta. Mätimousse oli hyvää, samoin raidallinen kalapatee, munatoti oli hyvää, tosin jo ruokalusikallisella rommia siinä oli melkoinen määrä potkua, joten ihan maun mielessä pelkkä teelusikallinenkin rommia riittäisi, lapsille toki kelpasi mainiosti holittomat versiot. Appelsiinimarinoitu juuressalaatti oli hyvin samantapainen kuin rosolli ja pelitti hyvin kolmekin päivää tekemisen jälkeen. Ja puolukanpunaisessa rahkatortussakin oli kivasti raikkautta. Näistä uusista tuttavuuksista varmaan osa kiipeää seuraavinakin vuosina joululautasille.

Nyt se on tehty

Siis asunto on myyty ja mennään vuokralle.

Kauhean moni sanoo, että ihan hulluja ollaan, mutta jos koskaan ei rohkene mitään tekemään, niin ei voi mitään saavuttaakaan. Oma villi veikkaukseni on, että asuntojen hinnat on vielä hyvällä tasolla niin kauan kuin elvytysrahaa pumpataan ja kun korot lopulta lähtee nousuun, niin asuntojen hinnat lähtee laskuun. Jos olen väärässä, niin tiedän ketä syyttää. Jos olen oikeassa, niin sitten tiedän ketä saan kiittää. Ainut mikä minua jäisi harmittamaan olisi se, että jos minulla olisi joku näkemys ja se toteutuisi ja en olisi uskaltanut lähteä omaa itseäni uskomaan. Nyt siis mennään mutu-filosofialla eteenpäin. Jos inflaatio lähteekin jylläämään, niin siinä tapauksessa saatetaan siirtyä pikaisesti jonkinmoiseen kiinteän omaisuuden omistamisen tilaan. Niin kauan kuin ollaan deflatorisessa tilassa, niin otan ihan rennosti päivä kerrallaan.

En montaa tiedä, joka olisi näin rohkean vedon tehnyt, irl en ketään ja virtuaalimaailmassakin vain pari. Aika näyttää oliko tyhmänrohkeaa. Rahaahan se kuitenkin vain on.

Kurpitsoita ja pyhäinpäivää

Meillä kuopus päätti sairastaa viikonlopun, niin ei päästy vierailemaan kummitätien luona (kuopuksen kummitäti on minun kummitädin tytär eli usein nähdessä tapahtuu sellainen kaksi kärpästä yhdellä iskulla tempaus). Esikoinen onneksi pääsi kyläilemaan mummon ja papan kera.

Naapurin poika uskallettiin flunssalandiaan päästää juhlimaan ja askarreltiin kummituksia ja syötiin verisiä sormia nurmikolla ja kurpitsakakkua. Hyvää oli. Kurpitsakakun kuorrute oli minusta jännän erilainen - voita, tomusokeria, vanilliinisokeria ja tuorejuustoa ihan vain mauksi vain. Kuvia voin laittaa tähän alle vähän myöhemmin.

Mihin sijoittaa?

Otsikossa on vaikea kysymys, yritän tässä vastata jotain siihen, että mihin voisi. Perustelujakin on päässä vaikka miten paljon, mutta ehkä en lähde niihin nyt tarkemmin.

Monet talousalan kirjat antaa suosituksia siitä, että paljonko ihminen voi sijoittaa. Jokaisen on kuitenkin määritettävä se oman riskinsietotasonsa itse. Itse heitän nyt tämmöisen ehdotelman, jota jokainen voi toki itse punnita, että miten se itselle sopii.

10% omista tuloista säästämiseen / sijoittamiseen, 90% tässä hetkessä elämiseen, olkoon tuo 10% sitten vaikka pahan päivän varaa tai vaikka eläkettä varten.

Näistä 100-oma ikä prosentteina osakkeisiin joko suoraan tai rahastoina.

Itse suosin Nordnetin osakesijoittamista suomalaisten osakkeiden osalta, sillä kulut on siellä halvimpia ja säilyttäminen ei maksa mitään. Tänne kerään rahaa niin, että saan kerralla tehtyä 400 euron ostoksia, jolloin kulut ei nouse korkeiksi kuitenkaan.

Ulkomaisiin osakkeisiin sijoitan taas pääsääntöisesti Seligsonin indeksirahastojen kautta. Tavallisen pulliaisen on todella vaikea voittaa indeksirahastoja, joten niitä voi suositella kyllä ihan Suomenkin osalta, jos näkemystä osakkeista ei juuri ole. Siinä vaiheessa kun osakkeita ostaa voisi olla hyvä ymmärtää vähintään se, että millä alalla ko. firma toimii, minkälainen sillä on markkina-asema ja mitä esim. p/e luku tarkoittaa. Jos nämä on ihan hepreaa, niin parempi ostaa Saarion Kuinka sijoitan pörssiosakkeisiin kirja ja istua sen kanssa alas (tieto on kuitenkin valtaa) tai sitten suosiolla pistää rahat indeksirahastoihin tai EFTeihin tai jos se tuntuu liian tylsältä, niin sitten vaikka printtaa listan OMXH:n osakkeista ja heittää tikkaa niihin tai sitten vaikka heittää lista perheen lasten nokan eteen ja kysyä heiltä, että mitkä firmat he ovat kuulleet ja sijoittaa nihin ;-) Olisikohan viimeiksi mainitulla logiikalla salkussa Nokia, Nordea, Sampo, Elisa, Marimekko ja Stocka?

Sitten taas oman iän verran prosentteina voisi pistää korkoihin. Esimerkiksi Seligsonilla on korkorahastoja, joissa on pienet kulut tai sitten osan voisi pistää määräaikaistalletuksiin. Rahastoissa on aina riskiä, jopa korkorahastoissa, kuten vaikka muutaman suuren pankin korkorahastot ovat viime aikoina osoittaneet, mutta keskimäärin toki korkorahastot ovat varmempia kuin osakerahastot.

Yleensä riski ja tuotto kulkee käsikädessä. Siinä missä korkorahastoista saa vaan pieniä tuottoprosentteja voi osakkeista saada jopa 10% tuottoa, hetkellisesti jopa enemmänkin.

Oma sijoitusstrategiani ei ole ihan yllämainitun kaltainen, mutta kuvittelen, että tuollakin logiikalla voisin hyvin sijoittaa. Se mitä suosittelen kaikille on se, että ennenkaikkea säästää, sijoittaa ja hajauttaa ostokset niin ajallisesti kuin aloittain / alueellisesti.

Kiire = hiljaisuus, eri tavalla tekeminen = virhe

Meillä on nyt ollut yhtä sun toista, joka vie kaiken ajan ja energian. Kiire aiheuttaa sen, että siitä seuraa taas hiljaisuutta näin blogirintamalla. Paljon mielenkiintoista on mielessä kyllä. Kävin talousiltamassa ja siellä tutustuin sellaisiin oman isäni ikäisiin herrasmiehiin. Heillä varmaan on sijoituksissa hivenen enemmän euroja kuin itsellä, mutta kivahan noilla pikkulateillakin on tätä peliä pelata ja katsoa, että miten käy. Illan jälkeen innostuin ja pistin Rautaruukin ja Nordean myyntiin kovalta plussatasolta, toinen oli yli 70% ja toinen yli 100% plussalla. Sitten ollaankin tässä pörssissä kivasti vähän lasketeltu, joten ei varmaan pöllömpi realisointi ollut. Nyt olisi tarkoitus ostaa sitten ainakin paria firmaa tilalle, kenties jopa kolmea. Vielä en ole vain ehtinyt ostokantaan. Ehkä jäänkin odottelemaan tuota kuun puolivälissä aloitettavia tulosjulkistuksia, ehkä kaikki ei olekaan niin positiivista kuin tokassa kvartaalissa ja saadaan kursseista ilmoja pois.

Ollaan tässä suunnittelemassa kovasti vuokralle muuttoa ja siitä olen jutellut sitten avoimesti useammallekin ihmiselle. Voi sitä järkytyksen määrää, kun omistusasuja harkitsee vuokralle menoa. Moni suhtautuu alkuunsa ihan jees, mutta kohta seuraavassa lausessa tulee miksi kysymyksiä ja kun en osaa sitä asiaa hirveän hyvin perustella (lue: rahat eivät ole lopussa tai emme ole saaneet häätöä tai jotain yhtä selkeää syytä), niin sitten alkaa neuvot, että eikö kuitenkin kannattaisi asua omassa ja että miten se ja se tutun tuttukin oli kuitenkin laskenut, että miten kannattaa ennemmin maksaa itselleen eikä maksaa muille ja miten asuntojen hinnat aina nousee jne. Kahvipöytäkeskustelussa on tietty turha yrittää sanoa, että olen minäkin niitä yrittänyt laskea, koska moni asia on todella vaikea tuoda sillä tapaa lukuina esiin, jollei ole osoittaa tiettyjä kuluja ihan todenperäisesti. Lisäksi tietty käsitykseni siitä, että asuntojen hinnat vihdoin lähtisivät laskuun voi toki olla väärä. Mistä sitä ikinä tietää. Mutta omia rahojammehan me sitten sellaisessa inflaatiotilanteessakin hukkaamme. Riski on olemassa ja sen tiedostan. Joskus itsekin mietin, että voinko olla väärässä, kun kaikki sanoo, että vuokralle menemisessä ei ole mitään järkeä. Aika näyttää, vaikka parin vuoden päästä voin tulla kertomaan, että miten kävi. Jälkiviisaushan se aina sitä parasta viisautta sitten on.

Silloin kun tulee heikko hetki, että itsekin jo epäilen itseäni. Silloin vain mietin sitä, että joskus on vaan uskallettava ja oltava rohkea. Mietin sitä, että vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.

Paljonko on paljon?

Tuli sitten selvitettyä, että antaako pankki meille lainaa 280 t ja vastaus oli kyllä. Vuoden takaisesta korot ovat laskeneet, mutta vastaavasti marginaalit nousseet. Tietysti, jos lainaa on 280t, niin on aika se ja sama, että mikä on korkotaso, sillä luultavasti moista lainaa ei makseta ihan hetkessä takaisin, joten seuraavan 30 vuoden aikana taatusti ehtii korot nousta ja laskea monta kertaa.

Mutta kannattaako tuommoista lainaa ottaa? Siinäpä hyvä kysymys. Joka päivä tulee niin ristiriitaista tietoa asuntojen hintojen kehityksestä, että maallikkoa jo hirvittää. Tässä pari linkkiä ihan tämän päivän Taloussanomien sivulle:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/perheasunto-kay-taas-kaupaksi/200920090/139?pos=15

ja vastakohtana samassa lehdessä tältä päivältä myös

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/tapiola-syksylla-alkaa-asuntoale/200920171/139

Siinäpä sitä pohdittavaa.

Itsellä on vaihtoehtoja asumisen suhteen kai kolme: jäädä tähän, ottaa ja muuttaa uuteen omistusasuntoon tai ottaa ja muuttaa vuokralle. ASO houkuttaisi kuin kärpäspaperi kärpäsiä, mutta me ei sellaista saada, joten se idea on nyt vaan elävältä haudattava.

Sen verran ollaan avattu silmiämme, että ollaan käyty katsomassa asuntoja. Toinen oli vuokra-asunto, jossa oli 30 muutakin katsomassa asuntoa ja meihin ei oltu koskaan yhteydessä, joten joku muu vei sen nenän edestä. Toinen oli taas omistusasunto, jossa näytössä oli varmaan meidän kanssa ehkä 20 muuta, mutta kun poistuimme, niin näyttöaikaa vielä jäi, joten kymmeniä asunnonkatsojia taatusti kävi ja tarjouksiakin oli tullut kymmenkunta. Näinä aikoina ainakaan meidän seudulla asiat eivät ole kovin helppoja siis, oli kyse sitten vuokra-asunnon tai oman hankkimisesta..

Pesto-kasvis-kinkku-makaronilaatikko

Tämä viikonloppu on mennyt mukavasti rakkaan harrastuksen parissa eli olen kokkaillut tosi paljon. Laittelen tähän nyt enemmänkin itselleni talteen näitä omavirittämiä reseptejä, mut toki muutkin saa kokeilla, että josko tykkäisivät.

Ensimmäisenä kehiin hyökkää tämmöinen vähän erilaisempi makaronilaatikko, johon inspiraatio tuli kun perjantaina istuin allergiasairaalassa ja luin lehteä. Lopullinen melba-versio oli sit tämmöinen:

Pilkoin sipulia, paprikaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa pieniksi kuutioiksi ja kuullotin niitä pannulla.

















Sitten heitin sekaan ylikypsää kinkkua noin 300 g kuutioituna.
















Ja sitten sekaan meni pieni purkillinen rucola-pestoa. Toki varmasti muukin pesto toimii, mutta itsellä kun on pähkinäallergian takia pannassa monet pestot, niin tuo on se, joka nyt K-marketista meille kelpasi. Ei sillä, hirmu hyvää se onkin, kannattaa kokeilla, jos ei ole tullut kokeiltua.
















Sitten keitin noin 6 dl pastaa, tumma pasta toimii hyvin, itsellä oli nyt käytössä ruispastaa ja se sitten taas tuonne sekaan.
















Sitten munamaidon sijaan tein kasvisliemen eli 1 kasvisliemikuutio, 6 dl vettä ja kananmuna. Iloinen yllätys muuten oli, että vaikkei pikkukaupasta luomukasvisliemikuutioita löytynytkään, niin Maggi oli tehnyt uutuutena natriumglutamaattivapaita kuutioita. Heti nappasin kaikki versiot mukaan, kun on vähän ikävä näitäkin liemikuutioita, kun ei meillä kahteen vuoteen ole moisia ollut ollenkaan.

Niin ja sitten pistin päälle juustoraastetta, tämä oli mozzarella-emmental-raastetta, mut varmaan muukin käy oikein mainiosti.















Sit vaan uuniin ja lopputulos näytti tältä:















Pikkuisen pelotti, että minkälaisen vastaanoton mun erikoinen makaronilaatikko saa, mut se uppos porukkaan oikein hyvin. 2-vuotiaskin työnsi ruokaa kaksin käsin suuhun. Lisäkkeeksi tein niin seiskytlukulaisen lisäkkeen kuin olla ja voi eli porkkanoita karkeana raasteena, appelsiinia ja sit vielä ohuita suikaleita purjosta.

Muutakin on tullut tehtyä, mutta yksi asia nyt kerrallaan.

Makkaranuudeliwok ja BB

Ensinäkin haluan jakaa teidän kanssa tämmöisen jokaisen töissäkäyvän äidin supernopean herkkuruuan eli makkaranuudeliwokin. Ainakin minun makuhermoon iskee ihan täysillä.

Paista esim. lenkkimakkaraviipaleet suuressa paistinpannussa/wokkipannussa tai teflonkattilassa öljyssä. Heitä sekaan wokkisekoituspussi (meillä tais olla Rainbowta, on minusta hyvää hinta-laatu-suhteeltaan) ja sitten tölkki tomaattimurskaa ja lopuksi pari levyä nuudeleita. Lapsille ruoka on kutakuinkin valmis ja itselle sitten sekaan vain 1 tl makeaa chilikastiketta (meillä tais olla Pirkkaa, ainakin toimi hyvin).

Ryhdittää voi toki sitten vaikka sipulilla tai valkosipulilla, jos on niin paljon aikaa, että ehtii nekin silppuamaan ;-)

Mutta sitten tuo toinen aihe eli BB. Mitä, mitä, mitä? Kyllä aikaisemman kauden Hannan ja Timon puuhat kalpenee viimeöiseen verrattuna. Kello oli vaikka miten paljon ja mua kutitti selässä olevat allergiatestiliuskat, mutta silti piti ihan hieraista silmiä, että näenkö ihan oikein, että ihan kaikki näkyy... Tositelevision ja pornon rajat hävisi kyllä viime yönä varsin totaalisesti. Mut yksi ero tais jäädä - pornosta kai sentään maksetaan edes vähän. Onhan tuossakin periaatteessa mahdollisuus, että joku noista (paristakymmenestä???) kisailijasta voittaa jonkun ässäarvan suuruisen, mutta verotettavan potin. Mutta muut jää kyllä ilman korvausta vaikka mitä pornosuorituksia telkkarissa tekisi. Lisäksi koskaan kukaan peitonheiluttelija ei ole ainakaan Suomessa voittanut BB:tä. Seksissä ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta että kaikkien nähden sijaisopettajan kulkuset heiluu ja herra näkyy muutenkin koko komeudessaan? Ja että sairaanhoitaja esittelee kaikki hoitelutaitonsa koko kansalle? Veikkaisin, että aikaisempien BB kisailijoiden kommentit, että BB saattaa jopa haitata uraa saattaa näiden tyyppien kohdalla myös toteutua, jollei ura sitten satu olemaan aikuisviihdepuolella. Neidillä ei tunnu olevan minkäänmoista katumusta asioista, mutta nuori herra sentään mietti, että "mahtaa olla äiti ylpeä" ja että "ei ehkä mikään voitokkain strategia". Voisiko BB ystävällisesti ottaa vaikka herran päiväkirjahuoneeseen katsomaan viimeöisiä tekosiaan? Tosin tehty mikä tehty.

Kahdenkesken, omppupiirakka ja bb

Eilen oltiin miehen kanssa ekaa kertaa kahdestaan yli kahteen vuoteen. Esikoinen oli isänsä luona ja kuopus vietiin mummulaan hoitoon, jossa hoitajina oli mummu ja pappa ja sitten paikalle ilmestyi vielä kummitäti ja -setäkin. Ilmeisesti oikein hyvin oli mennyt. Me porhallettiin Lahteen muutamaksi tunniksi ja käytiin syömässä kahdestaan. Oi mikä autuus, kun sai syödä rauhassa. Kyllä perheelläkin käydään paljon ravintolassa syömässä (musta pitää opettaa lapselle, että ravintoloissa ollaan kauniisti syömässä), mutta onhan se aina vähän erilaista. Viimeiksikin kun oltiin läheisen pikkukaupungin ravintolassa, niin pojan pasta-annos tuntui houkuttavan kaikki kesän viimeiset kärpäset hänen annokseensa. Ei siinä muuten mitään, mutta kun poika ei osaa sanoa niitä kärpäsiksi vaan kutsuu niitä madoiksi. Sitten poika kirkkaalla äänellä huutaa ruoka-annokselleen, että "hei, hei mato". Hyvää ruokahalua vaan muillekin ravintolassa olleille!

Kotimaisia omenia eksyi meille - samoa ja melbaa ;-)

Nyt on omppupiirakka uunissa ja tein sen vanhalla seiskanluokan köksänkirjan ohjeella. Oikeastaan näytti varsin terveelliseltä - kaikki rasva kun oli rypsiöljyä ja jauhoistakin osa kaurahiutaleita. Sokerista ei tietty puhuta mitään.

BB on jännässä vaiheessa - saapa nähdä, kuka on tämän vuoden ensimmäinen leppäkeihäs. Oma toiveeni on, että se ei olisi Esa A, sillä uskon, että hällä on vielä meille annettavaa kovasti, jos vaan saa jäädä taloon.

247, 1650 ja huppari

Täällä yksi BB:n seuraaja on jo aloittanut telkkarin tuijottamisen ja aivan tunnelmaan sopivin eväin: subi kourassa. Viime kausi oli mielestäni monessa mielessä pettymys, mutta nyt katsoin ihan positiivisella sitä, että keski-ikä ja luultavasti älykin on kasvaneet.

Tänään mun kännykkä päätti ruveta tosi epäluotettavaksi ja oli pakko käydä ostamassa uusi. Olen pahasti kahden kännykän loukossa ja tälle kakkoskännykälle tärkein ominaisuus on se, että sillä on mukava kirjoittaa tekstareita. Itse kun en duunista koskaan soita kellekään, niin ainut tapa päivittää perheen kesken tilannetta on sit kännykkä, niin tekstarien lähettämisen mukavuus on mulle se juttu. Mukaan tarttui sellainen kännykkä, että ei varmaan ainakaan kukaan kadehdi: Noksun 1650. Meillä on ollut se perheen varakännykkänä ja on toiminut hyvin, joten nyt uskalsin ottaa itselleni myös moisen. Plussaa myös hyvästä valmiusajasta, siitä että näytöstä näkee auringonvalossakin ja siitä, että puhelimesta kuuluu hyvin.

Puhelimenostoreissulla tuli sitten yhtäkkinen hupparikohtaus ja ostin esikoiselle Waldosta valkosävyisen MicMacin hupparin. Kuvankin voin tänne jossain välissä laittaa. NY lippis pojalla on, joten nyt kuulema puuttuu asiaan kuuluvat housut ja kengät. Saas nähdä, että milloin moiset vielä tulee ostettua.

Piikkejä ja kursseja

Kävin eilen rokotuttamassa itseni pneumokokkia vastaan. Eilen ei ollut mitään oireita ja tänäänkin pärjäsin oikein hyvin töissä, mutta nyt se iski. Olo on hmm. mielenkiintoinen ja käsivarsi on aika punainen ja kainalossa oleva imusolmuke on lievästi sanottuna kipeä. Muistuttaa aika paljon samaa oloa kun leuanalusimusolmukkeeni tulehtui. Kaipa tuo tuosta kuitenkin itsekseen painuu ja kun näin hyvä reaktio tulee, niin ehkäpä rokotteella on vastettakin. Seuraavaksi jäänkin odottamaan sitten influenssarokotteita, sekä kausi- että sikamoista. Minä riskiryhmäläisenä odotan toki kovasti, että rokote saataisiin Suomeen, tosin paljon on mahdollista, että ehdin sairastua jo ennen rokotteen rantautumista, sen verran läheltä tänäänkin kuljin H1N1:ää sairastavaa (alle 2 m). Suomessa luultavasti rokotetaan terveydenhoitohenkilökunta ensimmäisessä aallossa ja vasta sitten meidät riskiryhmäläiset - Ruotsissa taas joidenkin tietojen mukaan toisessa järjestyksessä.

Talousasioista en olekaan vähään aikaan kirjoittanut, vaikka mielessä olisi vaikka mitä. Nytkin jätän suurimmat ajatukset myöhemmälle ja kerron vain, että onnistuin saamaan itseni kahdelle talousaiheiselle yhden illan luennolle. Tosi kivaa! Olen ennenkin ollut moisilla ja aina viihtynyt.

Teitä ja risteyksiä

Kuinkahan moni meistä on joutunut joskus miettimään sitä, että mitä parisuhde on? Ja kuinka moni on joutunut miettimään, että milloin on parempi jatkaa yhdessä ja milloin taas jatkaa matkaa kahta eri tietä? Itse en ainakaan ole elämääni ilman näitä pystynyt elämään ja joskus voin jopa huokaista, että hyvä niin, sillä joskus on haudattava jotain mennyttä löytääkseen jotain uutta ja vielä kauniimpaa. Tällä hetkellä itse elän varsin seesteistä elämää, mutta ne vanhat tunteet ovat niin voimakkaina jossain siellä syvällä, että ne joutuvat tarkastelun kohteeksi, kun joku asia niitä riittävästi raapaisee. Ja nyt tuntuu, että on pakko istahtaa ja miettiä, että mitä se elämä on? Viikon sisään on tullut kolme tapausta eteeni, osa lähemmästä ystäväpiiristä ja osa hyvinkin etäältä, joissa kysymys on ollut siitä että milloin jatkaa matkaa yhdessä ja milloin jatkaa erillään. Miten kauan pitää jaksaa yhdessä? Onko jotain asioita, jotka pitää vaan sietää? Onko parisuhde ihmiselle miten tärkeä? Onko lapsien hyvinvointi ja pahoinvointi miten painavia vaakakupissa? Se mikä on varmaa, niin usein joudutaan vaikean tilanteen eteen eli valitsemaan kahdesta huonosta se vähemmän huono. Voi miten ihanaa olisikaan kuin lapsuuden saduissa, joissa oli aina vain se hyvä ja paha ja sit piti valita se, et kumpi puoli oli se hyvä. Mut kun aikuiseksi elää, niin sitten huomaakin, että usein vaan vaihtoehdot on huono ja vielä huonompi. Ja usein ratkaisun tekemisen hetkellä ei ole edes 100% varmaa, että kumpi on se huono ja kumpi vielä huonompi. Aika onneksi antaa joskus vähän lisää perspektiiviä, joten jos asian kanssa ei ole välittömässä hengenvaarassa, niin usein aikalisä voi antaa sitä osviittaa, että kumpi on se vähemmän huono tie. Risteyksen kohdalla ne tiet vaan usein näyttää aika samanlaisilta ja on vaikea sanoa, että kumpaa tietä sitten loppujen lopuksi päätyy Onnelaan. Voihan olla, että joku onneton on vielä tehnyt elämän käytännönpilan ja kääntänyt tienviitat.

Jään miettimään, että mitä se tarkoittaa, kun jotkut ottavat omaan elämäänsä uutta suuntaa. Hirveästi on kysymyksiä, mutta hirveän vähän vastauksia. Sellaista se vaan on elämä.

Äitienpäivää elokuussa, kesäkurpitsaa pastassa

Tänään poika pakkasi koulureppuaan. Ilmeisesti oli jäänyt viime keväänä tyhjentämättä se, sillä poika kiikutti iloisena minulle äitienpäiväkortin, tosin hivenen nolona. Sanoi naureskellen, että tämä on äiti sulle, taitaa tulla vähän myöhässä. Keltaisessa kortissa luki: Hyvää äitienpäivää, eik sul oo huolen häivää.

Tänään oli sitten paluu arkeen. Duunissa meni ihan kivasti, mitä nyt kurkkua kangertaa. Kirpputorille tuli vietyä tavaroita. Kaipa sieltä oli jotain tavaroita mennyt kaupaksikin, vaatteita ei niinkään. Huutikseen sain sen sijaan lisättyä 5 vaatetta - se on tavoitteeni näin arki-iltaisin töiden ohessa. Tällä viikolla meillä on kovasti niitä kesäkurpitsoita, joten tässä ensimmäinen resepti:

1 kesäkurpitsa pilkottuna kuutioiksi
1 sipuli pilkottuna
1 valkosipuli hienonnettuna

Kuullota kasvikset oliiviöljyssä paistinpannulla, kunnes kesäkurpitsat vähän pehmenevät. Itse tykkään ainakin jättää vähän al dente. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa pastan kanssa tai miksei vaikka jonkin lisäkkeenä, itsellä tuli vedettyä broilerin lisäkkeenä viimeimmäksi.

Mokkapaloja ja siirrettyä elämää

Eiliset mokkapalat onnistuivat loistavasti, joten ajattelin näpytellä tänne muidenkin pällisteltäväksi ohjeen, jolla tein:

3 munaa
3 dl sokeria
2 dl maitoa
5 dl jauhoja
4 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2-3 rkl kaakaojauhetta
200 g sulatettua margariinia

Sekoita puuhaarukalla munat ja sokeri. Sekoita jauhoihin leivinjauhe, kaakaojauhe ja vanilliinisokeri ja sekoita seos vuoron perään maidon kanssa taikinaan. Lisää lopuksi sulatettu margariini. Levitä pellille ja paista 15-20 min 200 asteessa.

Anna pohjan jäähtyä ja valmista sitten kuorrute:

5 dl tomusokeria
6 rkl voita
puoli desiä vahvaa kahvia
1 rkl kaakaojauhetta
1 tl vanilliinisokeria

Sulata voi kattilassa ja sekoita loput ainekset siihen sekaan. Levitä jäähtyneen pohjan päälle ja ripottele heti päälle nomparelleja tai kookoshiutaleita. Voit koristella palat myös karkkipaloin.

Nuo ehdin siis tekemään viime yönä, mutta synttärisankari päättikin aloittaa sitten aamun oksentaen ja piti siirtää juhlia parilla viikolla. Täytynee tehdä mokkapalat uusiksi sitten.

Tämä päivä onkin mennyt sitten vaisusti sairasta lasta hoitaen ja huutikseen kenkiä ja vaatteita laittaen.

Juhlintaa, juhlintaa

Tänään vietettiin pienemmän pojan synttäreitä ja huomenna on ohjelmassa isomman pojan kaverisynttärit. Juhlahumua siis kerrakseen. Mukavasti meni synttärit ja kiva oli, kun 15 oli paikalla ja vain 3-4 oli estyneitä tulemasta paikalle. Synttäreiden lomassa meille tuli tuliaisia myös anopin ja appiukon maatilalta. Anoppi oli saanut melkoisen sadon kesäkurpitsoistaan! Meillekin rantautui muutama kesäkurpitsa ja kun kahden komeimman yksilön paino oli 2,1 ja 2,5 kg, niin arvata saattaa, että nyt meillä syödään sitten kesäkurpitsaa monessa eri muodossa. Ajattelin tässä jakaa kanssanne muutaman hyvän kesäkurpitsareseptin alkavan viikon aikana.

Nyt paistelen huomisille synttäreille jauhelihapihvejä (hampurilaisten väliin) ja sitten esikoinen toivoi synttäreilleen kovasti mokkapaloja, joten nyt on uunissa sit suklaapiirakan pohja. Mitäs tuosta, vaikka kello kohta jo puolta yötä lähenee, kuopus täällä kuitenkin meille seuraa pitelee. Ihmeellinen nappula on.

Lisää sijoittamisesta

Kirjoittelin tuossa jo jotain vähän aikaisemmin sijoittamisesta. Aihe on suuren suuri ja vaikka minä olen itsekin ihan keltanokka vielä alalla, niin ajatuksia on paljon ja monenmoisia. Reilussa vuodessa olen oppinut sen, että opiskelu kannattaa aina. Itse aloitin osakesijoitukset lokakuussa 2008 ja tänään potti on 25% plussalla ja lisäksi päälle ovat tulleet osingot, noin 6% taisi olla keskimääräinen määrä mun osakkeilla. Tämmöinen tuotto on oikeasti huikea tämmöisinä aikoina. Yli 30% vajaassa vuodessa! Mutta en meinaa kyllä osakkeitani nyt realisoida vaan ostan niitä ns. pitkään salkkuun. Treidaaminen ei ole mun juttu.

Toisaalta, jos olisin sijoittanut omaisuuden tämän vuoden alussa Venäjälle, niin sen arvo olisi noussut noin 100%. Jos ja jos, jossittelu on sitä parasta. Tai entä jos olisin pistänytkin all in tyyppisesti rahani sisään 2007 kesällä vaikka? Siksi parasta on tyytyä katsomaan keskiarvoja, että mitä tuottaa mikäkin muoto ja millä aikajänteellä.

Osakkeet ovat tuottaneet pitkässä juoksussa keskimäärin noin 10%. Tällä hetkellä taas pankkitileillä ei juuri korkoa saa eli siellä lienee jotain 1-2% luokkaa korot vaan. Ja sitten asuntosijoitukset ja rahastot tuottaa jotain tuolta ja väliltä.

Tuottoprosentilla on huikea merkitys säästämisessä ja sijoittamisessa. Keskimäärin se menee niin, että mitä suurempi riski, niin sitä suurempi tuottomahdollisuus. Mutta riskiä pystyy osakesijoituksissakin pienentämään, kun vaan hajauttaa sekä eri aloille että ajallisesti ja mahdollisesti vielä eri alueillekin.

Tässä jotain esimerkkejä tuottoprosentin vaikutuksesta:

Oletetaan, että kaikki säästävät seuraavat 30 vuotta 200 euroa kuussa. Tällöin pankkitilillä rahoja makuuttavalla on 2% koroilla luultavasti noin 100 000 euroa kasassa. 5% tuotolla voisi olla noin 167 000 euroa kasassa ja 7% tuotolla 245 000 euroa (nämä voisi olla vaikka rahastoja tai asuntoja) ja osakkeisiin sijoittavalla 10% tuotolla 455 000 euroa.

Ero on huikea.

Sillä sukanvarteen säästäjällä voi olla 30 vuoden päästä 100t ja osakkeisiin sijoittaneella 455t.

Jos eläkepäivillä meinaa vaikka tuoton kanssa elellä, niin jos 5% tuotto saataisiin sitten molemmista summista, niin sukan varteen säästänyt voisi saada noin 400 euroa oman eläkkeensä päälle lisää euroja ja osakkeisiin sijoittanut taas 1900 euroa.

Oleellista on aika. Korkoa korolle on valtaisa voima. 200 euroa kuussa säästäen, ei vuodessa tule kuin 2400 säästöön. 2400x 30 vuotta tekisi 72000, mutta 10% korolla se 30 vuodessa kuusinkertaistuu. Keskimäärin osakkeiden arvo kaksinkertaistuu 6-7 vuodessa.

Mutta mihin sijoittaa?

Edelleenkin olen sitä mieltä, että lue, opiskele, lue. Tieto on valtaa. Mitä olen sitten itse tehnyt? Seurannut erilaisia nettisaitteja, esimerkiksi:

www.taloussanomat.fi

www.talouselama.fi

www. kauppalehti.fi

www.arvopaperi.fi

Käynyt kuuntelemassa erilaisissa koulutustilaisuuksissa eri asiantuntijoita. Itselläni on ollut ilo tutustua vuodessa mm. Hannu Angervuon ja Timo Tyrväisen ajatuksiin irl.

Sitten olen lukenut. Rakastan talousaiheisia kirjoja. Aikaisemmin mainitsemieni Kiyosakin pariskunnan motivoivien kirjojen lisäksi olen sijoittanut ihan sijoitusaiheisiin kirjoihin. Kirjahyllystäni löytyy mm. seuraavat teokset:

Matias Möttölä: Rahaa rahastoilla
Seppo Saario: Saarion sijoituskirja - Kuinka sijoitan pörssiosakkeisiin?
Markku Erola: Paras sijoitus
Kim Lindström: Vaurastu arvo-osakkeilla
Karo Hämäläinen: Osakesijoittajan opas
Henri Elo: Löydä helmet, vältä kuplat

Ja alan lehtiäkin tulee luettua aina kun vaan sattuu käsiin. Lähinnä Talouselämää tulee luettua nettiversion lisäksi paperiversiona.

Netissä on kiva jutella myös ajatuksistaan toisten kanssa ja peilata omia näkemyksiään. Erityisesti niiden kanssa on mukava jutella, jotka ovat eri mieltä kuin minä. Niiltä, jotka ovat samaa mieltä kuin minä harvoin oppii mitään uusia näkemyksiä.

Sairaalassa kuultua, ei niinkään nähtyä

Menin tänään Laakson sairaalaan tutkimuksiin. Komean näköinen paikka ja miljö. Pikkuisen siitä nauttimista vaan haittasi se, että minun piti mennä juuri viereiseen rappuun tutkimuksiin kuin missä nyt sikainfluenssaisia hoidetaan. Itse kun kuulun riskiryhmään, niin ajattelin vähän kartella sitä porukkaa, mutta kiitos läheisten sain kyydin kumpaankin suuntaan ovelta ovelle. Mielenkiintoiseksi reissun teki kuitenkin rupatteluhetki vanhemman herrasmiehen kanssa.

Mies kysyi, että olenko nähnyt hänen vaimoaan, sellaista harmaahiuksista. Sanoin, että joku vähän vanhempi nainen oli mennyt juuri yhteen tutkimushuoneeseen, mutta en voi tietysti tietää, että oliko se hänen vaimonsa. Mies kertoi, että hän näkee tosi huonosti ja sanoi, että jos hän nyt odottaa kuitenkin suht oikean oven edellä, niin eiköhän vaimo sitten hänet huomaa. Siinä juteltiin vielä kaikka mukavia. Sitten mies kertoi, että häntä vähän ihmetytti, kun se vaimo jo ehti tutkimukseen katoamaan niin paljon ennen tutkimusaikaa sillä aikaa kun hän oli ollut parkkeeraamassa autoa... Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen, koska mies jatkoi sitten juttua, että kyllä se autonajo häneltä sujuu, jos on joku siinä kyydissä auttamassa, mutta kyllä se häntäkin aina jännittää, mutta hyvin oli matka sujunut. Sikainfluenssa taitaa olla kuitenkin vain yksi riski elämässämme ;-)

Säästäminen ja sijoittaminen

Suomessa säästäminen ja sijoittaminen ei ole kovin pop. En tiedä mistä tämä johtuu. Joissain maissa lienee syytäkin säästää pahan päivän varalle ja monissa maissa halutaan pistää raha työskentelemään lisää rahaa. Säästäminen ja sijoittaminen on vielä jänniä sanoja. Onko se säästämistä, jos pistää rahaa syrjään ja matkustaa sitten sillä rahalla? Entä onko oma asunto sijoitus? Näitä asioita kannattaa hetki miettiä eikä välttämättä ole mitään oikeaa tai väärää vastausta.

Itse käsittelen tässä nyt kuitenkin säästämisellä ja sijoittamisella sitä, että pistetään raha töihin. Kenties joku pitää sitä kovin pinnallisena, mutta toisaalta itse koen niin, että joskus rahalla saa myös hyvinkin syvällisiä asioita, kuten vaikka vapautta toimia jossain tilanteessa.

Hyvä kysymys on, että paljonko säästöön. Hyvä heitto voisi olla vaikka 10% nettotuloista. Olisiko mahdoton ajatus? Jos tuntuu liian paljolta, niin pienempikin summa on hyvä. Kymppi kuussakin on parempi kuin 0 euroa.

Entä mihin sijoittaa?

Tämä on vielä parempi kysymys. Ja siihen hyvä vastaus, että ota selvää. Jos sanot vastaukseksi, että et jaksa, niin sitten mitä suurimmalla todennäköisyydellä joku muu kerää rahojesi tuoton.

Itse olen tällä säästämisen ja sijoittamisen tiellä vielä ihan keltanokka. Reilun vuoden olen seurannut asioita ja jotain on matkaan tarttunut.

Hyvä kysymys on sekin, että minkä verran olet saanut taloudellista koulutusta? Mitä todennäkölisemmin et yhtään. Entä minkä verran vanhempasi ovat neuvoneet sinua talousasioissa? Mitä todennäköisemmin ei yhtään. Suomessa nämä asiat ovat tabuja ja eihän niistä sovi jutella. Lopputulos on se, että ihmiset makuuttaa rahojaan tavallisilla pankkitileillä, joista inflaatio ne syö. Jos pohjatietämyksesi on siis nolla, niin jos tähän asti olet minun kirjoitustani lukenut, niin olet jo loistavalla tiellä! Luultavasti jaksat lukea aiheesta lisääkin.

Omasta suosittelusta löytyy muutama kirja:

Kiyosaki: Rikas nainen
Kiyosaki: Rikas isä, köyhä isä

Noista löytyy motivaatioa kovastikin. Jälkimmäinen on ihan klassikkoteos herra Kiyosakilta ja ensimmäinen taas on rouvan kirja. Molemmat ehdottomasti hyviä!

Mökki vai ei?

Meillä on mökkitontti ja oikein mukava sellainen onkin. Tai ainakin meidän makuun. Ollaan sinne jo sielujen silmin rakennettu mökkiä ja mietitty, että millaisen haluamme ja johan se on vähän ajatuksissa sisustettukin ja lautaset mökille on jo ostettu:

http://www.replacements.com/webquote/ARAPIRT.htm

Sitten vuokrattiin 11 km meidän tontista mökki. Luultiin, että vuokrattiin vähän samantapainen mökki, kuin mitä oltiin ajateltu, mutta kun saavuttiin paikalle, niin todettiin, että mökki olikin ihan yks yhteen! Ja saimme tällä mökillä siis harjoitella mökillä oloa. Ajattelin, että saan ajatuksia omaan mökkiin ja niin varmasti sainkin. Toisaalta ajatus tuli myös siitä, että miten kätevää oli vaan pöräyttää autolla perille ja plim kaikki oli perillä valmiina. Se pisti miettimään, että mitenkähän paljon vuodessa voisi olla oman mökin kustannuksilla vuokramökillä ja laskutoimitus aiheutti melkoisen yllätyksen, kun sitä mökillä kännykän laskimella laskin.

Vuokramökkimme kustannukset olivat 60e vuorokaudessa.

Oman mökkimme kustannus olisi noin 50t. Jos lasketaan sijoitetulle pääomalle menetetty tuotto, niin se voisi olla luokkaa 2500 euroa vuodessa. Lisäksi mökki tarvitsisi varmasti jatkuvasti huolenpitoa ja sen arvo voisi nollautua ilman huolenpitoa 50 vuodessa, joten arvonalenema voisi olla luokkaa 1000 euroa vuodessa. Nämä kun laskee yhteen, niin tulee 3500 euroa. 3500 eurolla olisi vuokramökillä 58 vuorokautta vuodessa! Kun itse olen hyvin allerginen keväisin, niin se tarkoittaisi sitä, että oltaisiin sitten kesäkuun alusta alkaen vasta mökillä. Jos oltaisiin koko miehen kuukauden loma, niin vielä jäisi melkein 28 vuorokautta eli 14 viikonloppua oltavaksi mökillä eli koko kesäkuu, koko elokuu, koko syyskuu ja koko lokakuu ja vielä vähän marraskuutakin. Kuinkahan monena vuotena kiinnostaisi olla KAIKKI lomat ja viikonloput kesä-lokakuussa mökillä? Taloudellisesti siis oman mökin rakentaminen ei vaikuta kannattavalta ainakaan tässä taloudellisessa tilanteessa.

Tietystikään kaikki ei ole maailmassa rahasta kiinni, mutta tämä pistää miettimään. Ainakaan mikään kiire ei ole rakentaa, kun on tuossa 2-vuotiaan perässä juoksemisessa ihan hommaa muutenkin ja toki esikoinenkin tarvitsee vielä perään katsojaa.

Joku oli jättänyt mökille vanhan Me Naiset -lehden. Siellä Martti Suosalo (loistava näyttelijä kerrassaan) oli mielestäni oivasti todennut, että nauttii kesästään kotona lasten kanssa, koska matkailu on lastenhoitoa vaikeammissa olosuhteissa.

Vesihiisi sihisi hississä

Oltiin muutama päivä "maalla" ja palattiin sivistyksen ääreen. Kummasti sitä on mukava olla reissussa, mutta aina yhtä ihana palata kotiin. Tällä kertaa vaan vesihiisi päätti tehdä paluustamme kaupunkiin askeleen jännempää. Olen asunut kerrostalossa yli puolet elämästäni ja kertaakaan en ole vielä jäänyt matkalle, mutta tänään se tapahtui. Ei kylläkään kotitalossa vaan vanhempieni talossa. Esikoinen juoksi rappusia alas ja me aikuiset tultiin kuopuksen kanssa hissillä, mutta ehkä painoimme sitten hivenen yli 630 kg kolmestaan, koska matka loppui 70 cm päähän. Puolisen tuntia odotettiin Koneen hissimiestä. Meillä aikuisilla kaikki oli ihan hyvin, mutta kuopusta ei asia miellyttänyt yhtään. Hississä oli tukalan kuuma ja pikkuinen hoki vain pois, pois. Häntä ei lohduttaneet yhtään isän rauhoittelut eikä äidin lorut eikä laulut eikä pillimehu (joka löytyi äidin käsilaukusta) eikä sekään, että esikoinen työnsi sieltä hissin raosta meille auto-piirustuksen. Esikoinen suhtautui asiaan tosi hyvin, tietty asiaa helpotti se, et hän sai olla mummon ja papan kanssa koko ajan ja sai juteltua meille hissin seinämän läpi. Tässä nyt toivotaan, että kuopukselle ei tule erityistä hissitraumaa tai ahtaan paikan kammoa. Ihan iloisena ainakin meidän oman talon hississä jo kotiin tuli. Ensi kerralla kotiin lähtiessä noinkin läheltä muistan kyllä käydä vessassa, siltä varalta, jos taas vesihiisi sihisee hississä.

Piilomenot poissa kodin budjetista?

Jätin tarkoituksella tuosta kodin budjetista pois piilomenot, koska se on sellainen asia, joka ärsyttää ihmisiä selvästi ja tarpeeton tuossa budjetissa on käydä ketään ärsyttämään. Huonokin kuukausibudjetti on parempi kuin ei budjettia ollenkaan.

Mistä sitten puhun? Arvonalenemista, remonteista, sisustuksesta, kodinkoneista. Miltä näyttää 70-luvun omakotitalo, johon ei ole remontin remonttia tehty? Entä 20 vuotta vanha auto, vaikka sitä olisi huollettu? Mitä tekee 13 vuotta vanhalla rikkinäisellä pesukoneella? Mitä mieltä olet v. 2000 tietokoneesta? Entä mitä näyttää 20 vuotta vanha patja ja tyynyt? Osa on vain hassun näköistä, osa on museokamaa, osa on mennyt pilalle ja osa on jo ihan terveysriski.

Laskeskelen tähän nyt kuukausitasolla, että mihin PITÄISI varautua, jos joskus sittenkin taloon tulee remonttia tai jos joskus 13 vuoden päästä kuitenkin tulee autokuume, vaikka tänä vuonna juuri uusi auto ostettiin tai jos se kännykkä sittenkin hajoaa, vaikka se nyt ihan uusi onkin.

ASUMINEN

Putkiremontti 80 m2 kerrostaloasuntoon maksaa noin 40000 euroa, julkisivuremontti noin 14000 euroa ja parvekeremontti noin 6000 euroa Osuuspankin mukaan.

Näiden vaikutuksia sitten taloyhtiön tai oman lainan muodossa voi käydä kurkistamassa Op:n sivuilta:

https://www.op.fi/op?cid=150699263&kampanja=true&srcpl=4

Suuruusluokka on noissa varmasti oikein, lisäksi taloyhtiöön tulee taatusti muitakin remontteja (esim. ikkunatkin ja yleisten tilojen ja pihan remontteja, hissiremontteja jne.), joten oikeampi luku voisi olla kokonaisuudessaan vaikka 40 vuoden aikana 80 000 euroa remontteja. Hetkinen, tämä lukuhan 80 000 rupeaa olemaan aika tutun kuuloinen... 80 000 euroa 80 m2. Tällä logiikalla voisi arvailla, että kertomalla 1000 eurolla oman asuntonsa pinta-alan saa suuruusluokan remonteista ehkä seuraavan 40 vuoden aikana.

Mitä tämä sitten tekee kuukausitasolla?

80000 jaettuna 40 vuodelle tekee 2000 euroa vuodessa, joka tekee noin 166 euroa kuukaudessa eli tämähän on aika lähellä sitä, että 2e/m2 per kuukausi.

Itse suosittelen siis että pistäisi 2e/m2 joka kuukausi syrjään taloyhtiön remontteja varten. Eikä se varmaan ole huonoksi yhtään omakotitaloissakaan, tulee sitä sielläkin maalausta, putkiremonttia, ikkunaremonttia, katon vaihtoa jne.

Entä sitten sisäremontit?

Näistä en tiedä yhtään, että miten usein niitä yleensä tehdään, mutta heittäisiköhän kauas, jos sanoisin, että keittiö- ja kypyhuoneremontit 20 vuoden välein ja muissa huoneissa 10 vuoden välein? Heittäisiköhän kauas arvio, että perheasunnon keittiöremonttiin menee 10000 euroa ja kylpyhuoneeseen 8000 euroa? Ja jos muita huoneita on vaikka tän perinteisen 80m2 laskelman mukaan 2000 euroa per 10 vuotta, niin 40 vuodessa tulisi kuluja:

kylpyhuone 2x 8000 = 16000
keittiö 2x 10000 = 20000
huoneet 3x4x2000 = 24 000

Näistä summaksi tulisi siis 60000 euroa 40 vuodessa eli vuositasolla 1500 ja kuukausitasolla 125 euroa. Neliöä kohti laskettuna tämä olisi peräti noin 1,5 euroa.

Olen joskus keskustelupalstoilla kehoittanut ihmisiä varaamaan noin toisen yhtiövastikkeen verran rahaa remontteihin kuussa. Tästä talon rakenteiden ja sisäremonttien yhteenlaskettu summa oli tässä siis noin 3,5 euroa/m2. Ei siis heitä varmaan kovin kauas siitä yhtiövastikkeesta, jossa on mukana sähköt, lämmöt ja vedet?

SISUSTUS

Tämä on tietysti kovin henkilökohtainen juttu, että paljonko sisustamiseen menee rahaa, joku vaihtaa sohvan parin vuoden välein ja toinen istuu onnellisena 40 vuotta vanhalla kirpputorilöydöllä. Mutta jos nyt oletetaan, että huonekalujen kiertokulku olisi keskimäärin vaikka 20 vuotta (vilkaisepa ympärillesi, montako yli 20 vuotta sitten hankittua huonekalua teiltä löydät?) ja perheessä olisi seuraavat:

2 sohvaa 1000 e kappale
sohvapöytä 300 e
kirjahylly 2000 e
ruokapöytä + tuolit 1500 e
4 runkopatjasänkyä (mut nämä vaihdetaan 10 vuoden välein) 2000 e
2 kirjoituspöytää 300 e kappale
2 lipastoa tai hyllykköä 400 e kappale

Noista tulee siis 20 vuodessa yhteensä 11 200 euroa ja tuosta nyt puuttuu kaikkea pientä paljon, kuten vaikka mattoja ja lamppuja.

Kuukausitasolla laittaisin siis sisustamiseen noin 50 euroa kuussa.

Noita hintoja kävin kurkkaamassa Askon sivuilta

www.asko.fi

Nuo ei ole ihan halvimmasta mutta ei tietysti läheskään kalleimmastakaan päästä. Jokainen osaa tietty omissa laskelmissaan muuttaa noita lukuja lähemmäs omia kulutustottumuksiaan. Tarkoitus tässä on vaan pistää ajattelemaan, että tämmöisiäkin kuluja on ylipäätään olemassa.

KODINKONEET JA ELEKTRONIIKKA

Nykyään kodeista löytyy ties minkämoista sähköistä vempelettä. Lasken alla oletuksella, että muut sähkölaitteet kestäisivät 10 vuotta ja tietokoneet 5 ja kännykät 2 vuotta.

Katselin näitä hintoja vähän Mustanpörssin sivuilta

www.mustaporssi.fi

ja kuten arvata saattaa en valitse siis halvimmasta mutta en lähimainkaan kalleimmastakaan päästä.

Jokainen voi taas näitäkin muuttaa omia käyttötottumuksiaan vastaaviksi ja esim. kännyköiden, tietokoneiden ja telkkarien määrät vaihtelevat kovasti eri talouksissa, mutta lasken tämän nyt tämmöisellä perussetillä:

Jääkaappipakastin 500
Astianpesukone 400
Kahvinkeitin 50
Leivänpaahdin 30
Vedenkeitin 20
Mikroaaltouuni 100
Pesukone 500
Televisio 800
Sterkat 150
Tietokone 500
Kännykkä 3x100 300

Noista tulisi siis 10 vuodessa yhteensä noin 5000 euroa.

Kuukausitasolla siis tekisi 40-50 euroa.

AUTO

Auton arvonalenemasta juttelinkin jo tuolla auton kulujen kohdalla mutta tämä arvonalenemakin jäi pois tuosta budjetistani tarkoituksella.

10000 euron auton arvonalenema on noin 100 euroa kuussa. Siitä voi suhteuttaa sitten omaan perheen tyyliin taas. Jos ajaa 2000 euron autolla tai 40000 euron autolla, niin on syytä säätää tuota.

YHTEENVETO

Mitä sitten suosittelisin? Että budjettiin lisättäisiin vielä kohdat:

Remontit, noin 3-3,5 e /m2 eli esim. 80 m2 asunnossa esim. 250 euroa

Sisustus noin 50 euroa kuussa.

Kodinkoneet ja elektroniikka 50 euroa kuussa

Auton arvonalenema vaikka noin 150 euroa kuussa.

Olen siis sitä mieltä, että moni jättää noin 500 euroa kuussa laittamatta budjettiinsa.

Tulot ja menot

Yksi oman talouden ymmärtämisen pääväline on se, että pitää kirjaa menoistaan. Mitä olen ihmisien kanssa jutellut, niin monella ei ole aavistustakaan siitä, että minkä verran heillä menee rahaa mihinkin. Ihmisillä on vielä taipumus vähätellä asioita, joten oikeasti asian tilan paljastaa parhaiten vain kirjanpito. Mikäli ihminen osaa käyttää exceliä, niin suosittelen sitä kyllä lämpimästi työkaluksi. Jos joku haluaa mallia, että miten kirjata tuloja ja menoja, niin tässä minun meidän perheelle laatiman taulukon sisältö. Vastaavia löytyy tietysti netistäkin, vaikka Marttojen sivuilta.

http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/rahat/talouden_suunnittelu/

Oma taulukko pitää sisällään seuraavaa:

TULOT

Naisen palkka tai muut tulot
Miehen palkka tai muut tulot
Lapsilisät
Mahdolliset tulonsiirrot

MENOT

AUTO
bensa
vakuutukset + verot
muut (sis. parkkimaksut, renkaat, huollot yms.)

ASUNTO
lainanhoitokulut
yhtiövastike (tai vuokra)
kotivakuutus
ylläpito

RUOKA
kauppaostokset
ulkonasyöminen

LAPSET
yleinen (vaatteet, urheiluvälineet, lelut, harrastukset)
vakuutukset
kauneus ja terveys (parturit, lääkärit, lääkkeet)
hoitomaksut

AIKUISET
vaatteet
vakuutukset
kauneus ja terveys
muut

MUUT
lehdet
järjestömaksut
tv-lupa
viestintä (puhelimet, nettiyhteydet jne)
palvelumaksut, kortit
musiikki, kirjat, DVD:t
matkustaminen ja tapahtumat
muut

Pikavippi, NOT

Onpas paradoksaalista, kun lähden kirjoittamaan blogia ja yritän kirjoittaa järkevästä rahan käytöstä ja menen ja klikkaan, että tänne sivulle saa tulla mainoksia, niin sivu pelmahtaakin täyteen pikavippilainojen mainoksia.

No eipähän tarvitse miettiä ainakaan, että mistä kirjoittaisi tänään talousrintamalla. Itse lämpimästi suosittelen, että pysykää erossa pikavipeistä. Jaa, että miksikö? No siksi, että vaikka vuosikorot ovat usein luokkaa 10-20% (mikä sekin on järkyttävä luku), niin todelliset vuosikorot ovat (kulut lasketaan tällöin mukaan) oikeasti useita satoja prosentteja, esimerkiksi 600%!

Entä muistatteko vielä sen ajan, että kulutusluotolla tai vaikka osamaksuerillä maksaminen oli jotenkin noloa? Ilmeisesti tämä nolous on (valitettavasti) unohtunut, sillä tällä vuosikymmenellä niiden määrä on kaksinkertaistunut 6 miljardista 12 miljardiin euroon. Siis tällä logiikalla jokaisella suomalaisella olisi 2400 euroa kulutusluottoja. Kun meidänkin perheessä on 4 henkilöä, niin meillä pitäisi olla lähemmäs 10 000 euroa kulutusluottoja. Ei kiitos.

Yksi hyvä sääntö on, että älä osta asuntoa tai ainakaan autoa pienempää velkarahalla. Vanha sääntö on hyvä: Jos sinulla ei ole varaa, älä osta sitä. Tämä ei tietysti ole välttämättä kivaa, kun olis niin ihanaa saada kaikki heti mulle. Yksi mikä erottaa aikuisen lapsesta, on kyky nähdä asioita pidemmälle. Vaikka niin hirveän kivaa olisi jättää syömättä salaattia ja syödä vaan pelkkiä suklaamuffinseja, niin aikuisella pitäisi olla silti se tietoisuus siitä, että mitä ne omat valinnat vaikuttaa pitkällä aikajänteellä. Jos ostat tänään velaksi, niin huomenna et voi ostaa sitäkään vähää, kun rahasi menevät korkoihin.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Jos minulta kysytään, että mikä on ihaninta elämässä, niin miettimättä vastaan ihmiset. Tietysti oma perhe (minä, mies ja kaksi poikaa), mutta myös suku ja ystävät. En tiedä, että olenko jotenkin erityisen kiintynyt ystäviini, kun olen ollut oman elämäni perheen ainut lapsi. Ehkä näin. Tai ehkä olisin ihan yhtä ystävärakas, vaikka minulla olisi liuta sisaruksia. Ihmisistä tykkään kyllä todella. Tällä viikolla minulla on ollut ilo vierailla ystävien ja sukulaisten luona kylässä ja tänään näin vielä ison liudan ystäviä, kun ystäväni menivät naimisiin. Onnea vielä heille, jos tänne sattuvat eksymään! Ihanat juhlat oli!

Paljonko auton pitäminen maksaa?

Yleisön pyynnöstä kirjoitan tästä tänne eli paljonko auton ylläpito maksaa. Itse erittelen auton menot neljään osaan:

1) bensa

Tämä riippuu tietysti siitä, että kuinka paljon ajaa autolla, mutta jos autolla ajaa vaikkapa 8l keskikulutuksella 15000 km vuodessa, niin kuukaudessa euroja menisi noin 130 e nykyisillä bensan hinnoilla.

2) vakuutukset ja verot

Nämäkin toki vaihtelevat automerkeittäin ja malleittain, mutta jos sanon, että kuukausitasolla tähän menee 50 euroa kuussa, niin ei kauaksi heitä.

3) muut kulut

Tähän kategoriaan olen laskenut huollot, pesut, pissapojannesteet, pyyhkimien sulat, rikki menevät tuulilasit, renkaan vaihdot, parkkimaksut, autopaikkamaksut, ilmastoinnin huollot ja kaikki ajoittaiset korjaustoimenpiteet. Näistä kuukausisummaksi saan noin 90 euroa kuussa.

4) arvonalenema

Tämä on auton omistajille se vaikein hyväksyttävä kuluerä. Totuus on kuitenkin se, että kovin harva meistä pitää vuoden 1989 20 vuotta vanhaa autoa nyt kovin houkuttelevana ajopelinä (ja ehkä osittain ihan syystä). Arvonaleneman suuruus riippuu toki kovasti siitä, että miten paljon auto on maksanut. Keskimäärin autojen hinnat tippuvat vauhtia 11% vuodessa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että 20t maksavan perheauton hinta tippuu hurjat 180 euroa kuukaudessa. Kalliimman auton toki vielä enemmän ja halvemman vähemmän. Itse olen sitä mieltä, että usein kohdat 3) ja 4) menevät käsikädessä. Eli sen minkä kohdassa 4) säästää, maksaa kohdassa 3).

Näistä kohdista saisin siis yhteensä

bensat 130 e
vakuutukset ja verot 50 e
huollot ja muut 90 e
arvonalenema 180 e

yhteensä 450 e

Mikäli tuntuu, että ajoa on todella vähän kannattaa miettiä, että josko ne ajot ajaisi taksilla. Taksillakin kun ajaa jo varmaan 20 kertaa kuussa tuolla summalla, jos ei kovin pitkä matka ole kuljettavana.

Näistä minun laskelmista puuttuu vielä kokonaan ne laskelmat, että jos auto on ostettu velaksi eli osamaksuerät ja niiden sisällä olevat korot tai vaihtoehtoisesti menetetyn pääoman tuotto. Jos en ostaisi tuolla 20000 eurolla autoa, niin silloinhan voisin saada siitä jossain muualla 5% tuottoa ja se tekisi kuukausitasolla vielä 80 euroa. Eli ihan hirmuisen taitava on se, joka pystyy pitkällä aikajänteellä auton kulut pitämään alle 400-500 euron, vaikkei se auto kallis olisikaan.

Nuo yllä olevat siis minun omia laskujani perustuen siihen, mitä meidän perheessä on 2000-luvulla autojen kulutukset olleet. Netistä löytyy tietysti myös erilaisia laskelmia, joita voi käydä kurkkaamassa vaikka seuraavilta sivuilta:

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/10/31/katso-miten-paljon-rahaa-autosi-nielee/200828181/139

http://www.autoliitto.fi/testit_ja_ajoneuvot/autoilun_kustannukset/kustannuslaskuri/

Paljonko uskaltaa ottaa asuntolainaa?

Yksi asia, joka netin keskustelupalstoilla jatkuvasti vilisee, on se, että paljonko uskaltaa ottaa asuntolainaa. Tähän on annettu aikojen saatossa monta nopeaa näppisääntöä, mutta jokaisen kannattaa muistaa, että mikään sääntö ei korvaa sitä, että mikä on taas todellisuus. Yksi pelottavimmista ilmiöistä on minusta se, että ihmiset kysyy toisiltaan, että "paljonko uskaltaisitte näillä tuloilla ottaa lainaa". Toki tästä voi jotain viitekehystä saada, mutta totuus on se, että jokaisen on omat lainansa maksettava. Vanha totuus pätee edelleen. Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Toinen mitä olen itse viljellyt on se, että omaisuuden arvo on kirjanpidollista ja velka todellista. Yksittäiselle ihmiselle on aika se ja sama, mikä oman asunnon arvo on kullakin hetkellä, jos vaan asuntoa ei ole myymässä. Yhtä kaikki, mutta velkaa pitää maksaa silti oli asunnon hinta noussut tai laskenut.

Esittelen tässä joitain näppisääntöjä (osa pankkien käyttämiä, osa minun kehittelemiä), joilla voi kokeilla, että minkälaisia lainamääriä ne itselle tuottaisi.

1) asumiskuluihin saisi mennä 30% tai korkeintaan 40% perheen nettotuloista

Jos ajatellaan että lainaa otetaan 25 vuodeksi 5% korolla (nyt korot ovat todella alhaiset, mutta lienee aika epärealistista ajatella, että korot pysyisivät näin alhaisina seuraavaa 25 vuotta), niin 100 000 euron laina tekisi kuukausieräksi lähemmäs 600 euroa ja jos siihen päälle tulisi vaikka muita asumiskuluja 250 euroa, niin 100 000 asuntolainaan voisi tällä säännöllä sitoutua perhe, jonka nettokuukausitulot olisivat luokkaa 2400. Vastaavasti 200 000 euron lainaan nettotulot pitäisi ollakin jo sitten luokkaa 4000 euroa.

2) 500 e tai 400 e rahaa per nokka tai auto

Tämä on ihan omakehittelemäni laskentakaava, mutta mielestäni asteen parempi kuin tuo yllä oleva prosenttiosuus, johtuen siitä, että tuo kohta 1) ei ota ollenkaan huomioon sitä, että minkä kokoinen perhe on. Onhan se aika eri asia, että onko perhe DINKY vai 3 lapsinen lapsiperhe.

Itse lasken perheen menot näin:
500 euroa per aikuinen
400 euroa per lapsi
400 euroa per auto
ja loput saa mennä asumiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esim. kahden keskituloisen, sanotaan nyt vaikka 1600 euroa kuussa netto tienaavan perheessä (nettotulot 3200 yhteensä), jossa on 2 aikuista, 2 lasta ja 1 auto voisi laskea asuntolainaa näin:

3200 nettotulot
2 aikuista 1000
2 lasta 800
1 auto 400

pakolliset menot siis 2200 ja asumiseen jäisi näin ollen 1000 euroa. Jos siitä 250 euroa menee yhtiövastikkeeseen tai vastaavaan, niin 750 eurolla lyhentäisi 5% korolla 25 vuoden maksuajalla noin 130 000 lainaa.

3) Velkaantumisaste 100% ja vanha sääntö kolme ja yksi kolmasosa

Nykyään ihmisillä on velkaantumisaste keskimäärin 100%. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä, että ihmisillä on keskimäärin saman verran velkaa kuin mitä heillä on tuloja. Ihan varsinainen laskukaava on näin:

perheen kaikki lainat jaettuna perheen vuoden nettotuloilla

Jos otetaan esimerkiksi tuon kohdan 2) perhe, joiden vuoden nettotulot on 3200 x 12 = 38400 eli heidän nettovelkaantumisaste olisi tuon suuruisella lainalla 100%. Tämä on siis se keskiverto eli jos kiinnostaa tietää, että mitä muilla on lainaa, niin keskivertotuloisella perheellä on keskivertoisesti 38000 lainaa. Tuntuu vähältä vai mitä? Jos itse on samoilla tuloilla ottamassa kolmin tai nelinkertaisesti lainaa, niin sen täytyy tarkoittaa sitä, että monella ei juuri lainaa ole. Kaikki meistä kuitenkin tuntee taatusti ihmisiä, joilla moninkertaisesti vuoden nettotulojen verran lainaa, joten tästä voi päätellä, että suuret lainat ovat tietyillä ihmisillä ja monet porskuttavat ilman lainoja. Suurin lainataakka on nuorilla lapsiperheillä.

Muistan, että joskus viime vuosikymmenellä käytettiin myös tälläistä pikasääntöä kuin 40 kertaa nettokuukausitulot. Hauskalla tavalla tämä tavallaan yhdistyy tuohon yllämainittuunkin. 40 kertaa nettokuukausitulothan on sama kuin 3 1/3 vuoden nettotulot.

Tämä kaava antaisi siis seuraavat nettotulot saaville maksimilainasummiksi seuraavat:

2400 - 96 000
3200 - 128 000
4000 - 160 000

Sinänsä hauska huomio on, että tämä antaa nelihenkiselle 3200 nettotulon saavalle perheelle saman lainamäärän kuin kohta 2. Eikä itseasiassa kohta ykkönenkään kovin kauas tuosta heitä, sillä 130 000 euron lainalla 3200 euron nettotuloilla menisi asumiskuluihin noin 31%, jos yhtiövastike on luokkaa 250 euroa kuussa.

4) Netti lainalaskureita pullollaan

Paljonko lainaa? Mikä kuukausierä? Miten pitkä laina-aika? Näihin kysymyksiin vastaukset löytyy hyvin pankkien lainalaskureista. Itse tykkään käyttää jostain syystä nykyään Osuuspankin lainalaskuria.

https://www.op.fi/op?id=20103&srcpl=3

5) Yritys ja erehdys -testi

Kokeile kuinka paljon pystyt käyttämään rahaa asumiseen puolen vuoden ajan. Jos asut vuokralla, niin maksa vuokra ja säästä. Laske nämä yhteen ja sinä tiedät, että paljonko voi olla kuukausierä + yhtiövastike. Tai jos asut omistusasunnossa, niin kokeile säästää puoli vuotta sen ohella. Paljonko saat syrjään rahaa kuussa? Sen verran voit ottaa luultavasti lisää kuukausieräänkin. Jos tuli yllättäviä menoeriä, jotka pilasivat säästämisesi, niin muista, että niitä yllättäviä menoeriä tulee pitkin elämää aina.

Tämä testi kannattaa mielestäni tehdä vaikka noita yllä olevia kuukausieriä olisi laskenutkin. Mikään ei ole niin poikaa kuin kirjanpito omista tuloista ja menoista.

Talouden tabu

Talous on asia, joka minua alkoi kiinnostaa tuossa reilu vuosi sitten. Sen jälkeen olen asiaa seurannut ja paljon olen asioista oppinut. Ihan noviisi olen vieläkin, kun ei alalle mitään koulutusta ole, mutta kummasti sitä vuodessa on oppinut silti asioita. Asunnoista olen ollut kiinnostunut niin pitkään kuin jaksan muistaa ja niitä on tullut kierrettyä katsomassa niin itselle, sukulaisille ja kavereillekin ja asuntolainan kuukausieriä laskettua yhdelle sun toiselle.

Yksi asia, joka kuitenkin Suomessa harmittaa on se, että talous on tabu. Aiheesta on todella vaikea puhua/kirjoittaa ilman, että leimautuu moukaksi tai ahneeksi. Tästä aiheesta meinaan kuitenkin tässä blogissa kirjoittaa, koska mielestäni asia on hirmuisen tärkeä. Monet ihmiset tietävät taloudesta aivan liian vähän kiitos sen, että asia on ollut jopa perheen sisällä niin tabu, että vanhemmat eivät ole kertoneet raha-asioistaan. Kuinka moni tietää, että paljonko esim. heidän vanhempansa ovat tienanneet tai paljonko ovat ottaneet asuntolainaa? Väittäisin että harva. Ja voi sitä onnetonta, joka erehtyy työpaikan kahvipöydässä keskustelemaan asuntolainastaan tai siitä, että mihin rahastoon voisi alkaa ylimääräisiä eurojaan sijoittamaan.

Yksi syy tälle blogille on se, että olen huolissani siitä, että minkä verran naiset tietävät raha-asioista. Suurin osa naisista jossain elämänsä vaiheessa joutuu kuitenkin ihan itse vastaamaan omista rahoistaan. Puolet nykypareista eroaa ja siinä tilanteessa on hyvä tietää, että miten ne talouden tulot ja menot koostuvat. Moni nainen elää myös miestään vanhemmaksi, joten jotkut joutuvat opettelemaan taloudenpidon vanhoilla päivillään. Miksei sitä voisi opetella jo silloin, kun mitään tämmöistä ei ole tapahtunut?

Valokuvista

Meidän perheessä tykätään valokuvaamisesta ja tämän blogin kuvat ovat omia ottamiani, jollen erikseen toisin ilmoita. Osa kuvista on otettu enemmän ajatuksella ja osa ihan aivottomana tilanteen tullessa ja osa vielä mikä pahinta jopa surkealla kännykkäkamerallani. Muista kuvista vastaavat Canonin pikkuinen digikamerani tai digijärkkärini.

Kauppohin oli muuten ilmestynyt uudet Lego-lehtiset, joita sekä esikoinen ja kuopus tutkivat tarkoin. Kuopuksella oli oma hyvä hetkensä tutkia lehteä, kun äiti löysi nuo uusiopullovaatteet.

Poika pukeutuu pulloon

Minä en ole juuri koskaan onnistunut löytämään pojilleni vaatteita marketeista, hyvän poikkeuksen on kuitenkin tehneet ulkovaatteet. Tänään kuitenkin osui silmiini maakuntamatkailulla jokin aivan ihana sisävaate. Kuopus saa tästä eteenpäin pukeutua ajoittan pulloon!

Kyseessä siis aivan suloisen pehmeä fleecepusero (ja samaa sarjaa oli housuja ja haalareitakin), joka on valmistettu kierrätysmuovipulloista. Yhteen vaatteeseen on käytetty 6 puolentoista litran muovipulloa.

Ensimmäiset askeleet

Tänään ensimmäistä kertaa iski sellainen ajatus, että josko minäkin. Niin, josko minäkin kirjoittaisin blogia. Ja tässä sitä ollaan, samana iltana koneella kirjoittamassa. Yksi hyvä kysymys on se, että mistä kirjoitan. Pitäisikö blogilla olla aihe? Vai voinko kirjoittaa vain ajatuksenvirtaa? Vastaus löytyynee siitä, että miksi tätä kirjoitan. Ja kun vastaus on, että itselleni, niin silloin se mielestäni voi olla ajatuksenvirtaa. Mitä luultavammin kirjoitukset tulevat koskemaan niitä aiheita, joista itse olen kiinnostunut. Itseäni ei ainakaan tule hämmästyttämään ruokaan, talouteen tai lapsiin liittyvät aiheet, eikä se, jos teen vain havaintoja elämästä elämästä. Elämän poluille kuuluu niin paljon monenmoista, kiva jos joku kurkkaisee mitä minä näen matkallani ja kenties kulkee pienen matkan samaa polkua.