Tulitusta ja ilotulitusta

Perunasalaatin tein tänä vuonna tämmöisellä reseptillä:

10 luomuperunaa
1,5 suolakurkkua
2 rkl hienonnettua sipulia
1 tl kapriksia

200 g kermaviiliä
2 tl sitruunaa
ripaus suolaa
maustemitta sokeria
1 rkl sinappia

Illan menu on vielä vähän epäselvä, että mitä syödään eli katanko kaikki tarjolle vai otanko osan pois tarjottavista.

Ennen joulua katselin tuosta Sellon Prismasta sellaista tähden muotoista silikonivuokaa. Jäin miettimään, että pitäisikö uuden vuoden tarjottavaksi olla jotain makeaakin ja jotenkin tuo tähti jäi mieleeni. Oli vähällä ettei lähdetty poikien kanssa sitä vuokaa aamulla ostamaan, mutta onneksi laiskuus iski, kun on sen verran tuo pakkanenkin kiristynyt. Sama outo ilmiö oli silloin Myyrmannin räjäyksen aikaan. Tapanani oli siihen aikaan juuri siihen kellonaikaan mennä Myyrmanniin viikon ruokaostoksille ja olin jo pukemassa lähtövaatteita päälle (tänään ei päässyt siihen asti, kurkistin vain lämpötilan ulkona) kunnes totesin, äh, olenkin töistä niin väsynyt ja istahdan sohvalle telkkaria katsomaan ja ruokaostokset saa odottaa seuraavaan päivään. En usko sillä tavalla kohtaloon, että minä olisin kummassakaan välttämättä osunut uhriksi, mutta siitä olen iloinen ihan lasten kannalta, että emme ole tuommoiseen traumatisoivaan tilanteesseen edes joutuneet läsnäolijoiksi.

Ibrahimin uhrien läheisille syvä osanottoni.

Jotkut varmaan jo miettii, että uskallanko laskea lapseni enää yksin Selloon, mutta minä olen sitä mieltä, että uskallan ja jos joku yksittäinen Petri, Pekka-Eric, Matti tai Ibrahim meidät aina halvannuttaisi kotiimme, niin silloin meidät kaikki voisi samalla haudata elävänä. Elämä on arvaamaton, mutta mikään ei ole surullisempaa kuin elämättä jäänyt elämä.