Otsikossa on vaikea kysymys, yritän tässä vastata jotain siihen, että mihin voisi. Perustelujakin on päässä vaikka miten paljon, mutta ehkä en lähde niihin nyt tarkemmin.
Monet talousalan kirjat antaa suosituksia siitä, että paljonko ihminen voi sijoittaa. Jokaisen on kuitenkin määritettävä se oman riskinsietotasonsa itse. Itse heitän nyt tämmöisen ehdotelman, jota jokainen voi toki itse punnita, että miten se itselle sopii.
10% omista tuloista säästämiseen / sijoittamiseen, 90% tässä hetkessä elämiseen, olkoon tuo 10% sitten vaikka pahan päivän varaa tai vaikka eläkettä varten.
Näistä 100-oma ikä prosentteina osakkeisiin joko suoraan tai rahastoina.
Itse suosin Nordnetin osakesijoittamista suomalaisten osakkeiden osalta, sillä kulut on siellä halvimpia ja säilyttäminen ei maksa mitään. Tänne kerään rahaa niin, että saan kerralla tehtyä 400 euron ostoksia, jolloin kulut ei nouse korkeiksi kuitenkaan.
Ulkomaisiin osakkeisiin sijoitan taas pääsääntöisesti Seligsonin indeksirahastojen kautta. Tavallisen pulliaisen on todella vaikea voittaa indeksirahastoja, joten niitä voi suositella kyllä ihan Suomenkin osalta, jos näkemystä osakkeista ei juuri ole. Siinä vaiheessa kun osakkeita ostaa voisi olla hyvä ymmärtää vähintään se, että millä alalla ko. firma toimii, minkälainen sillä on markkina-asema ja mitä esim. p/e luku tarkoittaa. Jos nämä on ihan hepreaa, niin parempi ostaa Saarion Kuinka sijoitan pörssiosakkeisiin kirja ja istua sen kanssa alas (tieto on kuitenkin valtaa) tai sitten suosiolla pistää rahat indeksirahastoihin tai EFTeihin tai jos se tuntuu liian tylsältä, niin sitten vaikka printtaa listan OMXH:n osakkeista ja heittää tikkaa niihin tai sitten vaikka heittää lista perheen lasten nokan eteen ja kysyä heiltä, että mitkä firmat he ovat kuulleet ja sijoittaa nihin ;-) Olisikohan viimeiksi mainitulla logiikalla salkussa Nokia, Nordea, Sampo, Elisa, Marimekko ja Stocka?
Sitten taas oman iän verran prosentteina voisi pistää korkoihin. Esimerkiksi Seligsonilla on korkorahastoja, joissa on pienet kulut tai sitten osan voisi pistää määräaikaistalletuksiin. Rahastoissa on aina riskiä, jopa korkorahastoissa, kuten vaikka muutaman suuren pankin korkorahastot ovat viime aikoina osoittaneet, mutta keskimäärin toki korkorahastot ovat varmempia kuin osakerahastot.
Yleensä riski ja tuotto kulkee käsikädessä. Siinä missä korkorahastoista saa vaan pieniä tuottoprosentteja voi osakkeista saada jopa 10% tuottoa, hetkellisesti jopa enemmänkin.
Oma sijoitusstrategiani ei ole ihan yllämainitun kaltainen, mutta kuvittelen, että tuollakin logiikalla voisin hyvin sijoittaa. Se mitä suosittelen kaikille on se, että ennenkaikkea säästää, sijoittaa ja hajauttaa ostokset niin ajallisesti kuin aloittain / alueellisesti.
perjantai 16. lokakuuta 2009
maanantai 5. lokakuuta 2009
Kiire = hiljaisuus, eri tavalla tekeminen = virhe
Meillä on nyt ollut yhtä sun toista, joka vie kaiken ajan ja energian. Kiire aiheuttaa sen, että siitä seuraa taas hiljaisuutta näin blogirintamalla. Paljon mielenkiintoista on mielessä kyllä. Kävin talousiltamassa ja siellä tutustuin sellaisiin oman isäni ikäisiin herrasmiehiin. Heillä varmaan on sijoituksissa hivenen enemmän euroja kuin itsellä, mutta kivahan noilla pikkulateillakin on tätä peliä pelata ja katsoa, että miten käy. Illan jälkeen innostuin ja pistin Rautaruukin ja Nordean myyntiin kovalta plussatasolta, toinen oli yli 70% ja toinen yli 100% plussalla. Sitten ollaankin tässä pörssissä kivasti vähän lasketeltu, joten ei varmaan pöllömpi realisointi ollut. Nyt olisi tarkoitus ostaa sitten ainakin paria firmaa tilalle, kenties jopa kolmea. Vielä en ole vain ehtinyt ostokantaan. Ehkä jäänkin odottelemaan tuota kuun puolivälissä aloitettavia tulosjulkistuksia, ehkä kaikki ei olekaan niin positiivista kuin tokassa kvartaalissa ja saadaan kursseista ilmoja pois.
Ollaan tässä suunnittelemassa kovasti vuokralle muuttoa ja siitä olen jutellut sitten avoimesti useammallekin ihmiselle. Voi sitä järkytyksen määrää, kun omistusasuja harkitsee vuokralle menoa. Moni suhtautuu alkuunsa ihan jees, mutta kohta seuraavassa lausessa tulee miksi kysymyksiä ja kun en osaa sitä asiaa hirveän hyvin perustella (lue: rahat eivät ole lopussa tai emme ole saaneet häätöä tai jotain yhtä selkeää syytä), niin sitten alkaa neuvot, että eikö kuitenkin kannattaisi asua omassa ja että miten se ja se tutun tuttukin oli kuitenkin laskenut, että miten kannattaa ennemmin maksaa itselleen eikä maksaa muille ja miten asuntojen hinnat aina nousee jne. Kahvipöytäkeskustelussa on tietty turha yrittää sanoa, että olen minäkin niitä yrittänyt laskea, koska moni asia on todella vaikea tuoda sillä tapaa lukuina esiin, jollei ole osoittaa tiettyjä kuluja ihan todenperäisesti. Lisäksi tietty käsitykseni siitä, että asuntojen hinnat vihdoin lähtisivät laskuun voi toki olla väärä. Mistä sitä ikinä tietää. Mutta omia rahojammehan me sitten sellaisessa inflaatiotilanteessakin hukkaamme. Riski on olemassa ja sen tiedostan. Joskus itsekin mietin, että voinko olla väärässä, kun kaikki sanoo, että vuokralle menemisessä ei ole mitään järkeä. Aika näyttää, vaikka parin vuoden päästä voin tulla kertomaan, että miten kävi. Jälkiviisaushan se aina sitä parasta viisautta sitten on.
Silloin kun tulee heikko hetki, että itsekin jo epäilen itseäni. Silloin vain mietin sitä, että joskus on vaan uskallettava ja oltava rohkea. Mietin sitä, että vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.
Ollaan tässä suunnittelemassa kovasti vuokralle muuttoa ja siitä olen jutellut sitten avoimesti useammallekin ihmiselle. Voi sitä järkytyksen määrää, kun omistusasuja harkitsee vuokralle menoa. Moni suhtautuu alkuunsa ihan jees, mutta kohta seuraavassa lausessa tulee miksi kysymyksiä ja kun en osaa sitä asiaa hirveän hyvin perustella (lue: rahat eivät ole lopussa tai emme ole saaneet häätöä tai jotain yhtä selkeää syytä), niin sitten alkaa neuvot, että eikö kuitenkin kannattaisi asua omassa ja että miten se ja se tutun tuttukin oli kuitenkin laskenut, että miten kannattaa ennemmin maksaa itselleen eikä maksaa muille ja miten asuntojen hinnat aina nousee jne. Kahvipöytäkeskustelussa on tietty turha yrittää sanoa, että olen minäkin niitä yrittänyt laskea, koska moni asia on todella vaikea tuoda sillä tapaa lukuina esiin, jollei ole osoittaa tiettyjä kuluja ihan todenperäisesti. Lisäksi tietty käsitykseni siitä, että asuntojen hinnat vihdoin lähtisivät laskuun voi toki olla väärä. Mistä sitä ikinä tietää. Mutta omia rahojammehan me sitten sellaisessa inflaatiotilanteessakin hukkaamme. Riski on olemassa ja sen tiedostan. Joskus itsekin mietin, että voinko olla väärässä, kun kaikki sanoo, että vuokralle menemisessä ei ole mitään järkeä. Aika näyttää, vaikka parin vuoden päästä voin tulla kertomaan, että miten kävi. Jälkiviisaushan se aina sitä parasta viisautta sitten on.
Silloin kun tulee heikko hetki, että itsekin jo epäilen itseäni. Silloin vain mietin sitä, että joskus on vaan uskallettava ja oltava rohkea. Mietin sitä, että vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Paljonko on paljon?
Tuli sitten selvitettyä, että antaako pankki meille lainaa 280 t ja vastaus oli kyllä. Vuoden takaisesta korot ovat laskeneet, mutta vastaavasti marginaalit nousseet. Tietysti, jos lainaa on 280t, niin on aika se ja sama, että mikä on korkotaso, sillä luultavasti moista lainaa ei makseta ihan hetkessä takaisin, joten seuraavan 30 vuoden aikana taatusti ehtii korot nousta ja laskea monta kertaa.
Mutta kannattaako tuommoista lainaa ottaa? Siinäpä hyvä kysymys. Joka päivä tulee niin ristiriitaista tietoa asuntojen hintojen kehityksestä, että maallikkoa jo hirvittää. Tässä pari linkkiä ihan tämän päivän Taloussanomien sivulle:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/perheasunto-kay-taas-kaupaksi/200920090/139?pos=15
ja vastakohtana samassa lehdessä tältä päivältä myös
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/tapiola-syksylla-alkaa-asuntoale/200920171/139
Siinäpä sitä pohdittavaa.
Itsellä on vaihtoehtoja asumisen suhteen kai kolme: jäädä tähän, ottaa ja muuttaa uuteen omistusasuntoon tai ottaa ja muuttaa vuokralle. ASO houkuttaisi kuin kärpäspaperi kärpäsiä, mutta me ei sellaista saada, joten se idea on nyt vaan elävältä haudattava.
Sen verran ollaan avattu silmiämme, että ollaan käyty katsomassa asuntoja. Toinen oli vuokra-asunto, jossa oli 30 muutakin katsomassa asuntoa ja meihin ei oltu koskaan yhteydessä, joten joku muu vei sen nenän edestä. Toinen oli taas omistusasunto, jossa näytössä oli varmaan meidän kanssa ehkä 20 muuta, mutta kun poistuimme, niin näyttöaikaa vielä jäi, joten kymmeniä asunnonkatsojia taatusti kävi ja tarjouksiakin oli tullut kymmenkunta. Näinä aikoina ainakaan meidän seudulla asiat eivät ole kovin helppoja siis, oli kyse sitten vuokra-asunnon tai oman hankkimisesta..
Mutta kannattaako tuommoista lainaa ottaa? Siinäpä hyvä kysymys. Joka päivä tulee niin ristiriitaista tietoa asuntojen hintojen kehityksestä, että maallikkoa jo hirvittää. Tässä pari linkkiä ihan tämän päivän Taloussanomien sivulle:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/perheasunto-kay-taas-kaupaksi/200920090/139?pos=15
ja vastakohtana samassa lehdessä tältä päivältä myös
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/16/tapiola-syksylla-alkaa-asuntoale/200920171/139
Siinäpä sitä pohdittavaa.
Itsellä on vaihtoehtoja asumisen suhteen kai kolme: jäädä tähän, ottaa ja muuttaa uuteen omistusasuntoon tai ottaa ja muuttaa vuokralle. ASO houkuttaisi kuin kärpäspaperi kärpäsiä, mutta me ei sellaista saada, joten se idea on nyt vaan elävältä haudattava.
Sen verran ollaan avattu silmiämme, että ollaan käyty katsomassa asuntoja. Toinen oli vuokra-asunto, jossa oli 30 muutakin katsomassa asuntoa ja meihin ei oltu koskaan yhteydessä, joten joku muu vei sen nenän edestä. Toinen oli taas omistusasunto, jossa näytössä oli varmaan meidän kanssa ehkä 20 muuta, mutta kun poistuimme, niin näyttöaikaa vielä jäi, joten kymmeniä asunnonkatsojia taatusti kävi ja tarjouksiakin oli tullut kymmenkunta. Näinä aikoina ainakaan meidän seudulla asiat eivät ole kovin helppoja siis, oli kyse sitten vuokra-asunnon tai oman hankkimisesta..
lauantai 12. syyskuuta 2009
Pesto-kasvis-kinkku-makaronilaatikko
Tämä viikonloppu on mennyt mukavasti rakkaan harrastuksen parissa eli olen kokkaillut tosi paljon. Laittelen tähän nyt enemmänkin itselleni talteen näitä omavirittämiä reseptejä, mut toki muutkin saa kokeilla, että josko tykkäisivät.
Ensimmäisenä kehiin hyökkää tämmöinen vähän erilaisempi makaronilaatikko, johon inspiraatio tuli kun perjantaina istuin allergiasairaalassa ja luin lehteä. Lopullinen melba-versio oli sit tämmöinen:
Pilkoin sipulia, paprikaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa pieniksi kuutioiksi ja kuullotin niitä pannulla.
Sitten heitin sekaan ylikypsää kinkkua noin 300 g kuutioituna.
Ja sitten sekaan meni pieni purkillinen rucola-pestoa. Toki varmasti muukin pesto toimii, mutta itsellä kun on pähkinäallergian takia pannassa monet pestot, niin tuo on se, joka nyt K-marketista meille kelpasi. Ei sillä, hirmu hyvää se onkin, kannattaa kokeilla, jos ei ole tullut kokeiltua.
Sitten keitin noin 6 dl pastaa, tumma pasta toimii hyvin, itsellä oli nyt käytössä ruispastaa ja se sitten taas tuonne sekaan.
Sitten munamaidon sijaan tein kasvisliemen eli 1 kasvisliemikuutio, 6 dl vettä ja kananmuna. Iloinen yllätys muuten oli, että vaikkei pikkukaupasta luomukasvisliemikuutioita löytynytkään, niin Maggi oli tehnyt uutuutena natriumglutamaattivapaita kuutioita. Heti nappasin kaikki versiot mukaan, kun on vähän ikävä näitäkin liemikuutioita, kun ei meillä kahteen vuoteen ole moisia ollut ollenkaan.
Niin ja sitten pistin päälle juustoraastetta, tämä oli mozzarella-emmental-raastetta, mut varmaan muukin käy oikein mainiosti.
Sit vaan uuniin ja lopputulos näytti tältä:
Pikkuisen pelotti, että minkälaisen vastaanoton mun erikoinen makaronilaatikko saa, mut se uppos porukkaan oikein hyvin. 2-vuotiaskin työnsi ruokaa kaksin käsin suuhun. Lisäkkeeksi tein niin seiskytlukulaisen lisäkkeen kuin olla ja voi eli porkkanoita karkeana raasteena, appelsiinia ja sit vielä ohuita suikaleita purjosta.
Muutakin on tullut tehtyä, mutta yksi asia nyt kerrallaan.
Ensimmäisenä kehiin hyökkää tämmöinen vähän erilaisempi makaronilaatikko, johon inspiraatio tuli kun perjantaina istuin allergiasairaalassa ja luin lehteä. Lopullinen melba-versio oli sit tämmöinen:
Pilkoin sipulia, paprikaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa pieniksi kuutioiksi ja kuullotin niitä pannulla.
Sitten heitin sekaan ylikypsää kinkkua noin 300 g kuutioituna.
Ja sitten sekaan meni pieni purkillinen rucola-pestoa. Toki varmasti muukin pesto toimii, mutta itsellä kun on pähkinäallergian takia pannassa monet pestot, niin tuo on se, joka nyt K-marketista meille kelpasi. Ei sillä, hirmu hyvää se onkin, kannattaa kokeilla, jos ei ole tullut kokeiltua.
Sitten keitin noin 6 dl pastaa, tumma pasta toimii hyvin, itsellä oli nyt käytössä ruispastaa ja se sitten taas tuonne sekaan.
Sitten munamaidon sijaan tein kasvisliemen eli 1 kasvisliemikuutio, 6 dl vettä ja kananmuna. Iloinen yllätys muuten oli, että vaikkei pikkukaupasta luomukasvisliemikuutioita löytynytkään, niin Maggi oli tehnyt uutuutena natriumglutamaattivapaita kuutioita. Heti nappasin kaikki versiot mukaan, kun on vähän ikävä näitäkin liemikuutioita, kun ei meillä kahteen vuoteen ole moisia ollut ollenkaan.
Niin ja sitten pistin päälle juustoraastetta, tämä oli mozzarella-emmental-raastetta, mut varmaan muukin käy oikein mainiosti.
Sit vaan uuniin ja lopputulos näytti tältä:
Pikkuisen pelotti, että minkälaisen vastaanoton mun erikoinen makaronilaatikko saa, mut se uppos porukkaan oikein hyvin. 2-vuotiaskin työnsi ruokaa kaksin käsin suuhun. Lisäkkeeksi tein niin seiskytlukulaisen lisäkkeen kuin olla ja voi eli porkkanoita karkeana raasteena, appelsiinia ja sit vielä ohuita suikaleita purjosta.
Muutakin on tullut tehtyä, mutta yksi asia nyt kerrallaan.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Makkaranuudeliwok ja BB
Ensinäkin haluan jakaa teidän kanssa tämmöisen jokaisen töissäkäyvän äidin supernopean herkkuruuan eli makkaranuudeliwokin. Ainakin minun makuhermoon iskee ihan täysillä.
Paista esim. lenkkimakkaraviipaleet suuressa paistinpannussa/wokkipannussa tai teflonkattilassa öljyssä. Heitä sekaan wokkisekoituspussi (meillä tais olla Rainbowta, on minusta hyvää hinta-laatu-suhteeltaan) ja sitten tölkki tomaattimurskaa ja lopuksi pari levyä nuudeleita. Lapsille ruoka on kutakuinkin valmis ja itselle sitten sekaan vain 1 tl makeaa chilikastiketta (meillä tais olla Pirkkaa, ainakin toimi hyvin).
Ryhdittää voi toki sitten vaikka sipulilla tai valkosipulilla, jos on niin paljon aikaa, että ehtii nekin silppuamaan ;-)
Mutta sitten tuo toinen aihe eli BB. Mitä, mitä, mitä? Kyllä aikaisemman kauden Hannan ja Timon puuhat kalpenee viimeöiseen verrattuna. Kello oli vaikka miten paljon ja mua kutitti selässä olevat allergiatestiliuskat, mutta silti piti ihan hieraista silmiä, että näenkö ihan oikein, että ihan kaikki näkyy... Tositelevision ja pornon rajat hävisi kyllä viime yönä varsin totaalisesti. Mut yksi ero tais jäädä - pornosta kai sentään maksetaan edes vähän. Onhan tuossakin periaatteessa mahdollisuus, että joku noista (paristakymmenestä???) kisailijasta voittaa jonkun ässäarvan suuruisen, mutta verotettavan potin. Mutta muut jää kyllä ilman korvausta vaikka mitä pornosuorituksia telkkarissa tekisi. Lisäksi koskaan kukaan peitonheiluttelija ei ole ainakaan Suomessa voittanut BB:tä. Seksissä ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta että kaikkien nähden sijaisopettajan kulkuset heiluu ja herra näkyy muutenkin koko komeudessaan? Ja että sairaanhoitaja esittelee kaikki hoitelutaitonsa koko kansalle? Veikkaisin, että aikaisempien BB kisailijoiden kommentit, että BB saattaa jopa haitata uraa saattaa näiden tyyppien kohdalla myös toteutua, jollei ura sitten satu olemaan aikuisviihdepuolella. Neidillä ei tunnu olevan minkäänmoista katumusta asioista, mutta nuori herra sentään mietti, että "mahtaa olla äiti ylpeä" ja että "ei ehkä mikään voitokkain strategia". Voisiko BB ystävällisesti ottaa vaikka herran päiväkirjahuoneeseen katsomaan viimeöisiä tekosiaan? Tosin tehty mikä tehty.
Paista esim. lenkkimakkaraviipaleet suuressa paistinpannussa/wokkipannussa tai teflonkattilassa öljyssä. Heitä sekaan wokkisekoituspussi (meillä tais olla Rainbowta, on minusta hyvää hinta-laatu-suhteeltaan) ja sitten tölkki tomaattimurskaa ja lopuksi pari levyä nuudeleita. Lapsille ruoka on kutakuinkin valmis ja itselle sitten sekaan vain 1 tl makeaa chilikastiketta (meillä tais olla Pirkkaa, ainakin toimi hyvin).
Ryhdittää voi toki sitten vaikka sipulilla tai valkosipulilla, jos on niin paljon aikaa, että ehtii nekin silppuamaan ;-)
Mutta sitten tuo toinen aihe eli BB. Mitä, mitä, mitä? Kyllä aikaisemman kauden Hannan ja Timon puuhat kalpenee viimeöiseen verrattuna. Kello oli vaikka miten paljon ja mua kutitti selässä olevat allergiatestiliuskat, mutta silti piti ihan hieraista silmiä, että näenkö ihan oikein, että ihan kaikki näkyy... Tositelevision ja pornon rajat hävisi kyllä viime yönä varsin totaalisesti. Mut yksi ero tais jäädä - pornosta kai sentään maksetaan edes vähän. Onhan tuossakin periaatteessa mahdollisuus, että joku noista (paristakymmenestä???) kisailijasta voittaa jonkun ässäarvan suuruisen, mutta verotettavan potin. Mutta muut jää kyllä ilman korvausta vaikka mitä pornosuorituksia telkkarissa tekisi. Lisäksi koskaan kukaan peitonheiluttelija ei ole ainakaan Suomessa voittanut BB:tä. Seksissä ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta että kaikkien nähden sijaisopettajan kulkuset heiluu ja herra näkyy muutenkin koko komeudessaan? Ja että sairaanhoitaja esittelee kaikki hoitelutaitonsa koko kansalle? Veikkaisin, että aikaisempien BB kisailijoiden kommentit, että BB saattaa jopa haitata uraa saattaa näiden tyyppien kohdalla myös toteutua, jollei ura sitten satu olemaan aikuisviihdepuolella. Neidillä ei tunnu olevan minkäänmoista katumusta asioista, mutta nuori herra sentään mietti, että "mahtaa olla äiti ylpeä" ja että "ei ehkä mikään voitokkain strategia". Voisiko BB ystävällisesti ottaa vaikka herran päiväkirjahuoneeseen katsomaan viimeöisiä tekosiaan? Tosin tehty mikä tehty.
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Kahdenkesken, omppupiirakka ja bb
Eilen oltiin miehen kanssa ekaa kertaa kahdestaan yli kahteen vuoteen. Esikoinen oli isänsä luona ja kuopus vietiin mummulaan hoitoon, jossa hoitajina oli mummu ja pappa ja sitten paikalle ilmestyi vielä kummitäti ja -setäkin. Ilmeisesti oikein hyvin oli mennyt. Me porhallettiin Lahteen muutamaksi tunniksi ja käytiin syömässä kahdestaan. Oi mikä autuus, kun sai syödä rauhassa. Kyllä perheelläkin käydään paljon ravintolassa syömässä (musta pitää opettaa lapselle, että ravintoloissa ollaan kauniisti syömässä), mutta onhan se aina vähän erilaista. Viimeiksikin kun oltiin läheisen pikkukaupungin ravintolassa, niin pojan pasta-annos tuntui houkuttavan kaikki kesän viimeiset kärpäset hänen annokseensa. Ei siinä muuten mitään, mutta kun poika ei osaa sanoa niitä kärpäsiksi vaan kutsuu niitä madoiksi. Sitten poika kirkkaalla äänellä huutaa ruoka-annokselleen, että "hei, hei mato". Hyvää ruokahalua vaan muillekin ravintolassa olleille!
Kotimaisia omenia eksyi meille - samoa ja melbaa ;-)
Nyt on omppupiirakka uunissa ja tein sen vanhalla seiskanluokan köksänkirjan ohjeella. Oikeastaan näytti varsin terveelliseltä - kaikki rasva kun oli rypsiöljyä ja jauhoistakin osa kaurahiutaleita. Sokerista ei tietty puhuta mitään.
BB on jännässä vaiheessa - saapa nähdä, kuka on tämän vuoden ensimmäinen leppäkeihäs. Oma toiveeni on, että se ei olisi Esa A, sillä uskon, että hällä on vielä meille annettavaa kovasti, jos vaan saa jäädä taloon.
Kotimaisia omenia eksyi meille - samoa ja melbaa ;-)
Nyt on omppupiirakka uunissa ja tein sen vanhalla seiskanluokan köksänkirjan ohjeella. Oikeastaan näytti varsin terveelliseltä - kaikki rasva kun oli rypsiöljyä ja jauhoistakin osa kaurahiutaleita. Sokerista ei tietty puhuta mitään.
BB on jännässä vaiheessa - saapa nähdä, kuka on tämän vuoden ensimmäinen leppäkeihäs. Oma toiveeni on, että se ei olisi Esa A, sillä uskon, että hällä on vielä meille annettavaa kovasti, jos vaan saa jäädä taloon.
tiistai 25. elokuuta 2009
247, 1650 ja huppari
Täällä yksi BB:n seuraaja on jo aloittanut telkkarin tuijottamisen ja aivan tunnelmaan sopivin eväin: subi kourassa. Viime kausi oli mielestäni monessa mielessä pettymys, mutta nyt katsoin ihan positiivisella sitä, että keski-ikä ja luultavasti älykin on kasvaneet.
Tänään mun kännykkä päätti ruveta tosi epäluotettavaksi ja oli pakko käydä ostamassa uusi. Olen pahasti kahden kännykän loukossa ja tälle kakkoskännykälle tärkein ominaisuus on se, että sillä on mukava kirjoittaa tekstareita. Itse kun en duunista koskaan soita kellekään, niin ainut tapa päivittää perheen kesken tilannetta on sit kännykkä, niin tekstarien lähettämisen mukavuus on mulle se juttu. Mukaan tarttui sellainen kännykkä, että ei varmaan ainakaan kukaan kadehdi: Noksun 1650. Meillä on ollut se perheen varakännykkänä ja on toiminut hyvin, joten nyt uskalsin ottaa itselleni myös moisen. Plussaa myös hyvästä valmiusajasta, siitä että näytöstä näkee auringonvalossakin ja siitä, että puhelimesta kuuluu hyvin.
Puhelimenostoreissulla tuli sitten yhtäkkinen hupparikohtaus ja ostin esikoiselle Waldosta valkosävyisen MicMacin hupparin. Kuvankin voin tänne jossain välissä laittaa. NY lippis pojalla on, joten nyt kuulema puuttuu asiaan kuuluvat housut ja kengät. Saas nähdä, että milloin moiset vielä tulee ostettua.
Tänään mun kännykkä päätti ruveta tosi epäluotettavaksi ja oli pakko käydä ostamassa uusi. Olen pahasti kahden kännykän loukossa ja tälle kakkoskännykälle tärkein ominaisuus on se, että sillä on mukava kirjoittaa tekstareita. Itse kun en duunista koskaan soita kellekään, niin ainut tapa päivittää perheen kesken tilannetta on sit kännykkä, niin tekstarien lähettämisen mukavuus on mulle se juttu. Mukaan tarttui sellainen kännykkä, että ei varmaan ainakaan kukaan kadehdi: Noksun 1650. Meillä on ollut se perheen varakännykkänä ja on toiminut hyvin, joten nyt uskalsin ottaa itselleni myös moisen. Plussaa myös hyvästä valmiusajasta, siitä että näytöstä näkee auringonvalossakin ja siitä, että puhelimesta kuuluu hyvin.
Puhelimenostoreissulla tuli sitten yhtäkkinen hupparikohtaus ja ostin esikoiselle Waldosta valkosävyisen MicMacin hupparin. Kuvankin voin tänne jossain välissä laittaa. NY lippis pojalla on, joten nyt kuulema puuttuu asiaan kuuluvat housut ja kengät. Saas nähdä, että milloin moiset vielä tulee ostettua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
