Säästäminen ja sijoittaminen

Suomessa säästäminen ja sijoittaminen ei ole kovin pop. En tiedä mistä tämä johtuu. Joissain maissa lienee syytäkin säästää pahan päivän varalle ja monissa maissa halutaan pistää raha työskentelemään lisää rahaa. Säästäminen ja sijoittaminen on vielä jänniä sanoja. Onko se säästämistä, jos pistää rahaa syrjään ja matkustaa sitten sillä rahalla? Entä onko oma asunto sijoitus? Näitä asioita kannattaa hetki miettiä eikä välttämättä ole mitään oikeaa tai väärää vastausta.

Itse käsittelen tässä nyt kuitenkin säästämisellä ja sijoittamisella sitä, että pistetään raha töihin. Kenties joku pitää sitä kovin pinnallisena, mutta toisaalta itse koen niin, että joskus rahalla saa myös hyvinkin syvällisiä asioita, kuten vaikka vapautta toimia jossain tilanteessa.

Hyvä kysymys on, että paljonko säästöön. Hyvä heitto voisi olla vaikka 10% nettotuloista. Olisiko mahdoton ajatus? Jos tuntuu liian paljolta, niin pienempikin summa on hyvä. Kymppi kuussakin on parempi kuin 0 euroa.

Entä mihin sijoittaa?

Tämä on vielä parempi kysymys. Ja siihen hyvä vastaus, että ota selvää. Jos sanot vastaukseksi, että et jaksa, niin sitten mitä suurimmalla todennäköisyydellä joku muu kerää rahojesi tuoton.

Itse olen tällä säästämisen ja sijoittamisen tiellä vielä ihan keltanokka. Reilun vuoden olen seurannut asioita ja jotain on matkaan tarttunut.

Hyvä kysymys on sekin, että minkä verran olet saanut taloudellista koulutusta? Mitä todennäkölisemmin et yhtään. Entä minkä verran vanhempasi ovat neuvoneet sinua talousasioissa? Mitä todennäköisemmin ei yhtään. Suomessa nämä asiat ovat tabuja ja eihän niistä sovi jutella. Lopputulos on se, että ihmiset makuuttaa rahojaan tavallisilla pankkitileillä, joista inflaatio ne syö. Jos pohjatietämyksesi on siis nolla, niin jos tähän asti olet minun kirjoitustani lukenut, niin olet jo loistavalla tiellä! Luultavasti jaksat lukea aiheesta lisääkin.

Omasta suosittelusta löytyy muutama kirja:

Kiyosaki: Rikas nainen
Kiyosaki: Rikas isä, köyhä isä

Noista löytyy motivaatioa kovastikin. Jälkimmäinen on ihan klassikkoteos herra Kiyosakilta ja ensimmäinen taas on rouvan kirja. Molemmat ehdottomasti hyviä!

Mökki vai ei?

Meillä on mökkitontti ja oikein mukava sellainen onkin. Tai ainakin meidän makuun. Ollaan sinne jo sielujen silmin rakennettu mökkiä ja mietitty, että millaisen haluamme ja johan se on vähän ajatuksissa sisustettukin ja lautaset mökille on jo ostettu:

http://www.replacements.com/webquote/ARAPIRT.htm

Sitten vuokrattiin 11 km meidän tontista mökki. Luultiin, että vuokrattiin vähän samantapainen mökki, kuin mitä oltiin ajateltu, mutta kun saavuttiin paikalle, niin todettiin, että mökki olikin ihan yks yhteen! Ja saimme tällä mökillä siis harjoitella mökillä oloa. Ajattelin, että saan ajatuksia omaan mökkiin ja niin varmasti sainkin. Toisaalta ajatus tuli myös siitä, että miten kätevää oli vaan pöräyttää autolla perille ja plim kaikki oli perillä valmiina. Se pisti miettimään, että mitenkähän paljon vuodessa voisi olla oman mökin kustannuksilla vuokramökillä ja laskutoimitus aiheutti melkoisen yllätyksen, kun sitä mökillä kännykän laskimella laskin.

Vuokramökkimme kustannukset olivat 60e vuorokaudessa.

Oman mökkimme kustannus olisi noin 50t. Jos lasketaan sijoitetulle pääomalle menetetty tuotto, niin se voisi olla luokkaa 2500 euroa vuodessa. Lisäksi mökki tarvitsisi varmasti jatkuvasti huolenpitoa ja sen arvo voisi nollautua ilman huolenpitoa 50 vuodessa, joten arvonalenema voisi olla luokkaa 1000 euroa vuodessa. Nämä kun laskee yhteen, niin tulee 3500 euroa. 3500 eurolla olisi vuokramökillä 58 vuorokautta vuodessa! Kun itse olen hyvin allerginen keväisin, niin se tarkoittaisi sitä, että oltaisiin sitten kesäkuun alusta alkaen vasta mökillä. Jos oltaisiin koko miehen kuukauden loma, niin vielä jäisi melkein 28 vuorokautta eli 14 viikonloppua oltavaksi mökillä eli koko kesäkuu, koko elokuu, koko syyskuu ja koko lokakuu ja vielä vähän marraskuutakin. Kuinkahan monena vuotena kiinnostaisi olla KAIKKI lomat ja viikonloput kesä-lokakuussa mökillä? Taloudellisesti siis oman mökin rakentaminen ei vaikuta kannattavalta ainakaan tässä taloudellisessa tilanteessa.

Tietystikään kaikki ei ole maailmassa rahasta kiinni, mutta tämä pistää miettimään. Ainakaan mikään kiire ei ole rakentaa, kun on tuossa 2-vuotiaan perässä juoksemisessa ihan hommaa muutenkin ja toki esikoinenkin tarvitsee vielä perään katsojaa.

Joku oli jättänyt mökille vanhan Me Naiset -lehden. Siellä Martti Suosalo (loistava näyttelijä kerrassaan) oli mielestäni oivasti todennut, että nauttii kesästään kotona lasten kanssa, koska matkailu on lastenhoitoa vaikeammissa olosuhteissa.

Vesihiisi sihisi hississä

Oltiin muutama päivä "maalla" ja palattiin sivistyksen ääreen. Kummasti sitä on mukava olla reissussa, mutta aina yhtä ihana palata kotiin. Tällä kertaa vaan vesihiisi päätti tehdä paluustamme kaupunkiin askeleen jännempää. Olen asunut kerrostalossa yli puolet elämästäni ja kertaakaan en ole vielä jäänyt matkalle, mutta tänään se tapahtui. Ei kylläkään kotitalossa vaan vanhempieni talossa. Esikoinen juoksi rappusia alas ja me aikuiset tultiin kuopuksen kanssa hissillä, mutta ehkä painoimme sitten hivenen yli 630 kg kolmestaan, koska matka loppui 70 cm päähän. Puolisen tuntia odotettiin Koneen hissimiestä. Meillä aikuisilla kaikki oli ihan hyvin, mutta kuopusta ei asia miellyttänyt yhtään. Hississä oli tukalan kuuma ja pikkuinen hoki vain pois, pois. Häntä ei lohduttaneet yhtään isän rauhoittelut eikä äidin lorut eikä laulut eikä pillimehu (joka löytyi äidin käsilaukusta) eikä sekään, että esikoinen työnsi sieltä hissin raosta meille auto-piirustuksen. Esikoinen suhtautui asiaan tosi hyvin, tietty asiaa helpotti se, et hän sai olla mummon ja papan kanssa koko ajan ja sai juteltua meille hissin seinämän läpi. Tässä nyt toivotaan, että kuopukselle ei tule erityistä hissitraumaa tai ahtaan paikan kammoa. Ihan iloisena ainakin meidän oman talon hississä jo kotiin tuli. Ensi kerralla kotiin lähtiessä noinkin läheltä muistan kyllä käydä vessassa, siltä varalta, jos taas vesihiisi sihisee hississä.

Piilomenot poissa kodin budjetista?

Jätin tarkoituksella tuosta kodin budjetista pois piilomenot, koska se on sellainen asia, joka ärsyttää ihmisiä selvästi ja tarpeeton tuossa budjetissa on käydä ketään ärsyttämään. Huonokin kuukausibudjetti on parempi kuin ei budjettia ollenkaan.

Mistä sitten puhun? Arvonalenemista, remonteista, sisustuksesta, kodinkoneista. Miltä näyttää 70-luvun omakotitalo, johon ei ole remontin remonttia tehty? Entä 20 vuotta vanha auto, vaikka sitä olisi huollettu? Mitä tekee 13 vuotta vanhalla rikkinäisellä pesukoneella? Mitä mieltä olet v. 2000 tietokoneesta? Entä mitä näyttää 20 vuotta vanha patja ja tyynyt? Osa on vain hassun näköistä, osa on museokamaa, osa on mennyt pilalle ja osa on jo ihan terveysriski.

Laskeskelen tähän nyt kuukausitasolla, että mihin PITÄISI varautua, jos joskus sittenkin taloon tulee remonttia tai jos joskus 13 vuoden päästä kuitenkin tulee autokuume, vaikka tänä vuonna juuri uusi auto ostettiin tai jos se kännykkä sittenkin hajoaa, vaikka se nyt ihan uusi onkin.

ASUMINEN

Putkiremontti 80 m2 kerrostaloasuntoon maksaa noin 40000 euroa, julkisivuremontti noin 14000 euroa ja parvekeremontti noin 6000 euroa Osuuspankin mukaan.

Näiden vaikutuksia sitten taloyhtiön tai oman lainan muodossa voi käydä kurkistamassa Op:n sivuilta:

https://www.op.fi/op?cid=150699263&kampanja=true&srcpl=4

Suuruusluokka on noissa varmasti oikein, lisäksi taloyhtiöön tulee taatusti muitakin remontteja (esim. ikkunatkin ja yleisten tilojen ja pihan remontteja, hissiremontteja jne.), joten oikeampi luku voisi olla kokonaisuudessaan vaikka 40 vuoden aikana 80 000 euroa remontteja. Hetkinen, tämä lukuhan 80 000 rupeaa olemaan aika tutun kuuloinen... 80 000 euroa 80 m2. Tällä logiikalla voisi arvailla, että kertomalla 1000 eurolla oman asuntonsa pinta-alan saa suuruusluokan remonteista ehkä seuraavan 40 vuoden aikana.

Mitä tämä sitten tekee kuukausitasolla?

80000 jaettuna 40 vuodelle tekee 2000 euroa vuodessa, joka tekee noin 166 euroa kuukaudessa eli tämähän on aika lähellä sitä, että 2e/m2 per kuukausi.

Itse suosittelen siis että pistäisi 2e/m2 joka kuukausi syrjään taloyhtiön remontteja varten. Eikä se varmaan ole huonoksi yhtään omakotitaloissakaan, tulee sitä sielläkin maalausta, putkiremonttia, ikkunaremonttia, katon vaihtoa jne.

Entä sitten sisäremontit?

Näistä en tiedä yhtään, että miten usein niitä yleensä tehdään, mutta heittäisiköhän kauas, jos sanoisin, että keittiö- ja kypyhuoneremontit 20 vuoden välein ja muissa huoneissa 10 vuoden välein? Heittäisiköhän kauas arvio, että perheasunnon keittiöremonttiin menee 10000 euroa ja kylpyhuoneeseen 8000 euroa? Ja jos muita huoneita on vaikka tän perinteisen 80m2 laskelman mukaan 2000 euroa per 10 vuotta, niin 40 vuodessa tulisi kuluja:

kylpyhuone 2x 8000 = 16000
keittiö 2x 10000 = 20000
huoneet 3x4x2000 = 24 000

Näistä summaksi tulisi siis 60000 euroa 40 vuodessa eli vuositasolla 1500 ja kuukausitasolla 125 euroa. Neliöä kohti laskettuna tämä olisi peräti noin 1,5 euroa.

Olen joskus keskustelupalstoilla kehoittanut ihmisiä varaamaan noin toisen yhtiövastikkeen verran rahaa remontteihin kuussa. Tästä talon rakenteiden ja sisäremonttien yhteenlaskettu summa oli tässä siis noin 3,5 euroa/m2. Ei siis heitä varmaan kovin kauas siitä yhtiövastikkeesta, jossa on mukana sähköt, lämmöt ja vedet?

SISUSTUS

Tämä on tietysti kovin henkilökohtainen juttu, että paljonko sisustamiseen menee rahaa, joku vaihtaa sohvan parin vuoden välein ja toinen istuu onnellisena 40 vuotta vanhalla kirpputorilöydöllä. Mutta jos nyt oletetaan, että huonekalujen kiertokulku olisi keskimäärin vaikka 20 vuotta (vilkaisepa ympärillesi, montako yli 20 vuotta sitten hankittua huonekalua teiltä löydät?) ja perheessä olisi seuraavat:

2 sohvaa 1000 e kappale
sohvapöytä 300 e
kirjahylly 2000 e
ruokapöytä + tuolit 1500 e
4 runkopatjasänkyä (mut nämä vaihdetaan 10 vuoden välein) 2000 e
2 kirjoituspöytää 300 e kappale
2 lipastoa tai hyllykköä 400 e kappale

Noista tulee siis 20 vuodessa yhteensä 11 200 euroa ja tuosta nyt puuttuu kaikkea pientä paljon, kuten vaikka mattoja ja lamppuja.

Kuukausitasolla laittaisin siis sisustamiseen noin 50 euroa kuussa.

Noita hintoja kävin kurkkaamassa Askon sivuilta

www.asko.fi

Nuo ei ole ihan halvimmasta mutta ei tietysti läheskään kalleimmastakaan päästä. Jokainen osaa tietty omissa laskelmissaan muuttaa noita lukuja lähemmäs omia kulutustottumuksiaan. Tarkoitus tässä on vaan pistää ajattelemaan, että tämmöisiäkin kuluja on ylipäätään olemassa.

KODINKONEET JA ELEKTRONIIKKA

Nykyään kodeista löytyy ties minkämoista sähköistä vempelettä. Lasken alla oletuksella, että muut sähkölaitteet kestäisivät 10 vuotta ja tietokoneet 5 ja kännykät 2 vuotta.

Katselin näitä hintoja vähän Mustanpörssin sivuilta

www.mustaporssi.fi

ja kuten arvata saattaa en valitse siis halvimmasta mutta en lähimainkaan kalleimmastakaan päästä.

Jokainen voi taas näitäkin muuttaa omia käyttötottumuksiaan vastaaviksi ja esim. kännyköiden, tietokoneiden ja telkkarien määrät vaihtelevat kovasti eri talouksissa, mutta lasken tämän nyt tämmöisellä perussetillä:

Jääkaappipakastin 500
Astianpesukone 400
Kahvinkeitin 50
Leivänpaahdin 30
Vedenkeitin 20
Mikroaaltouuni 100
Pesukone 500
Televisio 800
Sterkat 150
Tietokone 500
Kännykkä 3x100 300

Noista tulisi siis 10 vuodessa yhteensä noin 5000 euroa.

Kuukausitasolla siis tekisi 40-50 euroa.

AUTO

Auton arvonalenemasta juttelinkin jo tuolla auton kulujen kohdalla mutta tämä arvonalenemakin jäi pois tuosta budjetistani tarkoituksella.

10000 euron auton arvonalenema on noin 100 euroa kuussa. Siitä voi suhteuttaa sitten omaan perheen tyyliin taas. Jos ajaa 2000 euron autolla tai 40000 euron autolla, niin on syytä säätää tuota.

YHTEENVETO

Mitä sitten suosittelisin? Että budjettiin lisättäisiin vielä kohdat:

Remontit, noin 3-3,5 e /m2 eli esim. 80 m2 asunnossa esim. 250 euroa

Sisustus noin 50 euroa kuussa.

Kodinkoneet ja elektroniikka 50 euroa kuussa

Auton arvonalenema vaikka noin 150 euroa kuussa.

Olen siis sitä mieltä, että moni jättää noin 500 euroa kuussa laittamatta budjettiinsa.

Tulot ja menot

Yksi oman talouden ymmärtämisen pääväline on se, että pitää kirjaa menoistaan. Mitä olen ihmisien kanssa jutellut, niin monella ei ole aavistustakaan siitä, että minkä verran heillä menee rahaa mihinkin. Ihmisillä on vielä taipumus vähätellä asioita, joten oikeasti asian tilan paljastaa parhaiten vain kirjanpito. Mikäli ihminen osaa käyttää exceliä, niin suosittelen sitä kyllä lämpimästi työkaluksi. Jos joku haluaa mallia, että miten kirjata tuloja ja menoja, niin tässä minun meidän perheelle laatiman taulukon sisältö. Vastaavia löytyy tietysti netistäkin, vaikka Marttojen sivuilta.

http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/rahat/talouden_suunnittelu/

Oma taulukko pitää sisällään seuraavaa:

TULOT

Naisen palkka tai muut tulot
Miehen palkka tai muut tulot
Lapsilisät
Mahdolliset tulonsiirrot

MENOT

AUTO
bensa
vakuutukset + verot
muut (sis. parkkimaksut, renkaat, huollot yms.)

ASUNTO
lainanhoitokulut
yhtiövastike (tai vuokra)
kotivakuutus
ylläpito

RUOKA
kauppaostokset
ulkonasyöminen

LAPSET
yleinen (vaatteet, urheiluvälineet, lelut, harrastukset)
vakuutukset
kauneus ja terveys (parturit, lääkärit, lääkkeet)
hoitomaksut

AIKUISET
vaatteet
vakuutukset
kauneus ja terveys
muut

MUUT
lehdet
järjestömaksut
tv-lupa
viestintä (puhelimet, nettiyhteydet jne)
palvelumaksut, kortit
musiikki, kirjat, DVD:t
matkustaminen ja tapahtumat
muut

Pikavippi, NOT

Onpas paradoksaalista, kun lähden kirjoittamaan blogia ja yritän kirjoittaa järkevästä rahan käytöstä ja menen ja klikkaan, että tänne sivulle saa tulla mainoksia, niin sivu pelmahtaakin täyteen pikavippilainojen mainoksia.

No eipähän tarvitse miettiä ainakaan, että mistä kirjoittaisi tänään talousrintamalla. Itse lämpimästi suosittelen, että pysykää erossa pikavipeistä. Jaa, että miksikö? No siksi, että vaikka vuosikorot ovat usein luokkaa 10-20% (mikä sekin on järkyttävä luku), niin todelliset vuosikorot ovat (kulut lasketaan tällöin mukaan) oikeasti useita satoja prosentteja, esimerkiksi 600%!

Entä muistatteko vielä sen ajan, että kulutusluotolla tai vaikka osamaksuerillä maksaminen oli jotenkin noloa? Ilmeisesti tämä nolous on (valitettavasti) unohtunut, sillä tällä vuosikymmenellä niiden määrä on kaksinkertaistunut 6 miljardista 12 miljardiin euroon. Siis tällä logiikalla jokaisella suomalaisella olisi 2400 euroa kulutusluottoja. Kun meidänkin perheessä on 4 henkilöä, niin meillä pitäisi olla lähemmäs 10 000 euroa kulutusluottoja. Ei kiitos.

Yksi hyvä sääntö on, että älä osta asuntoa tai ainakaan autoa pienempää velkarahalla. Vanha sääntö on hyvä: Jos sinulla ei ole varaa, älä osta sitä. Tämä ei tietysti ole välttämättä kivaa, kun olis niin ihanaa saada kaikki heti mulle. Yksi mikä erottaa aikuisen lapsesta, on kyky nähdä asioita pidemmälle. Vaikka niin hirveän kivaa olisi jättää syömättä salaattia ja syödä vaan pelkkiä suklaamuffinseja, niin aikuisella pitäisi olla silti se tietoisuus siitä, että mitä ne omat valinnat vaikuttaa pitkällä aikajänteellä. Jos ostat tänään velaksi, niin huomenna et voi ostaa sitäkään vähää, kun rahasi menevät korkoihin.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Jos minulta kysytään, että mikä on ihaninta elämässä, niin miettimättä vastaan ihmiset. Tietysti oma perhe (minä, mies ja kaksi poikaa), mutta myös suku ja ystävät. En tiedä, että olenko jotenkin erityisen kiintynyt ystäviini, kun olen ollut oman elämäni perheen ainut lapsi. Ehkä näin. Tai ehkä olisin ihan yhtä ystävärakas, vaikka minulla olisi liuta sisaruksia. Ihmisistä tykkään kyllä todella. Tällä viikolla minulla on ollut ilo vierailla ystävien ja sukulaisten luona kylässä ja tänään näin vielä ison liudan ystäviä, kun ystäväni menivät naimisiin. Onnea vielä heille, jos tänne sattuvat eksymään! Ihanat juhlat oli!