Nyt se on tehty

Siis asunto on myyty ja mennään vuokralle.

Kauhean moni sanoo, että ihan hulluja ollaan, mutta jos koskaan ei rohkene mitään tekemään, niin ei voi mitään saavuttaakaan. Oma villi veikkaukseni on, että asuntojen hinnat on vielä hyvällä tasolla niin kauan kuin elvytysrahaa pumpataan ja kun korot lopulta lähtee nousuun, niin asuntojen hinnat lähtee laskuun. Jos olen väärässä, niin tiedän ketä syyttää. Jos olen oikeassa, niin sitten tiedän ketä saan kiittää. Ainut mikä minua jäisi harmittamaan olisi se, että jos minulla olisi joku näkemys ja se toteutuisi ja en olisi uskaltanut lähteä omaa itseäni uskomaan. Nyt siis mennään mutu-filosofialla eteenpäin. Jos inflaatio lähteekin jylläämään, niin siinä tapauksessa saatetaan siirtyä pikaisesti jonkinmoiseen kiinteän omaisuuden omistamisen tilaan. Niin kauan kuin ollaan deflatorisessa tilassa, niin otan ihan rennosti päivä kerrallaan.

En montaa tiedä, joka olisi näin rohkean vedon tehnyt, irl en ketään ja virtuaalimaailmassakin vain pari. Aika näyttää oliko tyhmänrohkeaa. Rahaahan se kuitenkin vain on.

Kurpitsoita ja pyhäinpäivää

Meillä kuopus päätti sairastaa viikonlopun, niin ei päästy vierailemaan kummitätien luona (kuopuksen kummitäti on minun kummitädin tytär eli usein nähdessä tapahtuu sellainen kaksi kärpästä yhdellä iskulla tempaus). Esikoinen onneksi pääsi kyläilemaan mummon ja papan kera.

Naapurin poika uskallettiin flunssalandiaan päästää juhlimaan ja askarreltiin kummituksia ja syötiin verisiä sormia nurmikolla ja kurpitsakakkua. Hyvää oli. Kurpitsakakun kuorrute oli minusta jännän erilainen - voita, tomusokeria, vanilliinisokeria ja tuorejuustoa ihan vain mauksi vain. Kuvia voin laittaa tähän alle vähän myöhemmin.